Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 133: "Kenelle omaisille? Ei ole enää hengissä ketään. En odotakaan, että jotkut hoitsut lähtee etsimään eläimille kotia, mutta voivat ilmoittaa seuraavalle viranomaiselle. Olen jutellut tästä tarvittavien viranomaisten kanssa ja tämä on mahdollista ja asia on kyllä hallussa ja järjestelty kuntoon. Omakannastahan ne kuolintapauksessakin lähtee tarkistamaan mahdollisia omaisia tai esim. elintenluovutustahtoa tai -kieltoa."

Okei, ymmärsin vähän väärin. Toisaalta en nyt löisi kovin suuresta summasta vetoa, että sieltä Omakannan tiedoista joku hoitsu tai lääkäri ilmoittaisi millekään viranomaiselle, mikä sun toiveesi klemmikkiesi suhteen on. Siks toiseksi sen seuraavan viranomaisen ei tarvitse ottaa sun toivettasi huomioon vaan ne voi tehdä sun lemmikillesi ihan mikä vaan on niille helpointa. Nillä ei siis ole mitään juridisia velvollisuuksia toteuttaa sun toivettasi, kun kyse on eläimistä. Toki, jos se seuraava viranomainen on empaattinen ihminen eikä mikään työhönsä kyrsiintynyt byrokraatti, toiveesi voi toteutuakin. 

Sen verran kuitenkin tuohon, että Omakannasta ei klyllä tarkisteta omaisia. Itseasiassa Omakannasta katsotaan vain sellaisia tietoja, mitä ei potilastietojärjestelmissä ole. Jos sdatut kuolemaan paikassa, jossa et ole ikinä sairaalassa asioinut, niin silloin ei tietenkään sen sairaalan tietojärjestelmissä ole sun omaisista mitään tietoa. Kansallinen terveysarkisto eli KanTa on nimenomaan arkisto. Sinne menee tiedot eri potilastietojärjestelmistä. Omakanta taas on potilaan oma portaali, josta voi käydä katsomassa omia tietojaan. Jos esim jolet sairautesi vuoksi HUS:issa potilaana ja sitten kuolet siellä, niin ei ne ala Kansallisesta terveysarkistosta katsomaan, kuka on sun omainen. Jos taas tilanne on se, että olisit potentiaalinen elintenluovuttaja, niin sitten saattavat katsoa, oletko kieltänyt elintenluovutuksen. Nykyisinhän lain mukaan kaikki ovat elintenluovuttajia elleivät ole erikseen kieltäneet sitä. Joskus aiemmin piti itse ilmaista, jos halusi olla elintenluovuttaja, mutta nykyisin pitää ilmaista, jos ei halua olla elintenluovuttaja. Lähtökohtaisesti jokainen meistä on siis elintenluovuttaja, jos emme ole erikseen sitä kieltäneet. Sen vuoksi enää ei tarvitse lompakossaan kantaa elintenluovutuskorttia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bv kirjoitti:

Yhdelle tuttavalle kävi niin, että antoivat talon pojalle, kun tämä meni naimisiin. Poika kuitenkin kuoli ennenkuin ehti saada lapsia, ja leski meni uusiin naimisiin sekä sai lapsia. Siksi tuo lasten puolisoiden oikeus periä kuitataan yleensä pois testamentissa.

 

Ei taida normaali lauseke purra tuohon tilanteeseen. Leski perii puolisonsa joka tapauksessa. En nyt ole ihan varma onko olemassa jokin lauseke jolla tämänkin voi estää, mutta kelle sen perinnön sitten pitäisi mennä?

Leski ei kyllä peri yhtään mitään. Kummallaisia väitteitä täällä. 

Totta. Leski saa avio-oikeuden perusteella tasinkoa, jos vainaja on ollut varakkaampi kuin leski eikä ole ollut avioehtoa. Testamentilla voidaan kuitenkin poistaa tuo avio-oikeus. Eli mä voisin tehdä testamentin, jossa muuten perintö menisi ihan normaalisti puoliksi kummallekin lapselleni, mutta sitä perintöä koskisi avioehto, vaikka lapseni eivät olisi avioehtoa tehneetkään. Eli sen paremmin avioerossa kuin kuolemassakaan puoliso ei saisi siitä omaisuudenosasta euroakaan. Tämän saman voi tehdä myös lahjaan. 

Vierailija kirjoitti:

Testamentti pysyy tallessa kun kopiot toimittaa edunsaajille. Ne pitävät ne visusti tallessa paremmin kuin pankki.

Tämä on takuulla totta. Mulla ei ole testamenttia, koska on ihan ok, että mun omaisuus menee puoliksi kummallekin lapselleni. Muita tärkeitä asiakirjoja kyllä löytyy. Sekä rahallisesti lapsilleni tärkeitä että myös erilaisia mun toiveitani. Olen puhunut lasteni kanssa näistä toiveistani, mutta koskaan ei voi tietää, mikä heidän elämäntilanteensa on sitten, kun niitä toiveitani pitäisi alkaa täyttämään. Toistaiseksi mulla ei ole mitään syytä olettaa, että lapseni eivät haluaisi noudattaa mun viimeisiä toiveitani. Ja aina on olemassa sekin mahdollisuus, että mun lapseni lähtevät tästä elämästä ennen minua, joten toiveideni toteuttaminen jää sitten muille sukulaisille. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kirjoittanut omakantaan, että mistä testamenttini ja hoitotahtoni löytyy.  Sekä muut ohjeet, esim. miten lemmikkien mahdollinen hoito tulee järjestää.

Omakantaan pääsee kuitenkin vain terveydenhuollon ammattilaiset. Heitä tuskin kiinnostaa sun lemmikit. Omaisillesi voivat kertoa, miten haluat toimittavan, mutta jos sulla ei ole omaisia, niin ei ne hoitajat ja lääkärit ala sun lemmikeillesi uutta kotia etsimään eikä myöskään viemään niitä piikille. Ja kun kuolet, ei kenelläkään terveydenhuollon ammattilaisellakaan ole enää mitään asiaa sun tietoihisi. Ei edes siinä tapauksessa, että joku sote-alan ihminen olisi sun perunkirjoituksen tekijä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi siis testamenttia,perunkirjaa ym kaikki mikä liittyy kuolemaan ei voi tehdä vahvalla tunnistutumisella niinkuin muitakin virallisia asioita, verotus,laskujen maksu,sähköiset panttikirjat jne...?

Myös tulipalo voi tuhota paperisen testamentin tai mitä tahansa tapahtua että testamentti katoaa varastetaan....

Tuo on kyllä hyvä kysymys. Virallisia papereita, joita ei ole sähköisinä, on syytä olla usemapi kappale. 

Mun äidin lapseton setä omisti aikoinaan mökin ja maata. Hän asui itse siellä mökissään. Kun kuoli, perintönsä jaettiin sisarustensa kesken ja ne, jotka sisaruksista oli kuolleet, niiden lapsille. Kuten siis äidilleni pieni osa. Sinne jäi rakennus ja savusauna  lahoamaan. Kävin aikoinaan siskoni kanssa siellä keräämässä viinimarjapensaista marjoja ja mentiin kurkkaamaan lahonneeseen rakennukseen. Oli jo lattialankutkin hajalla, mutta yhden lankun alta pilkotti kellastunut paperiarkki. Nostettiin se sieltä ylös ja se olikin testamentti, jossa äidin setä oli testamentannut koko omaisuutensa mun äidilleni. Mutta näin siinä just käy, jos kukaan ei tiedä, että sulla on testamentti eikä tiedä sitäkään, missä se testamentti on. Silloin perinnöt jaetaan ikäänkuin mitään testamenttia ei olisi. 

Mun mielestä vaikka Suomi.fi -palvelua voisi kehittää siten, että sinne voisi laittaa ihan kaikki tärkeät asiat. Ja sitten se, joka aikanaan perunkirjoitusta alkaa tekemään, saisi oikeudet katsoa sieltä tiedot.