Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Nro 17214: Kiitos <3 Mua on alkanut pikkuhiljaa jo vähän naurattaa koko tilanne enkä ole isälle enää niin vihainen. Lauantaina hän soitti mulle, että mun pitää hakea hänen postinsa viikonlopun aikana, koska maanantaina on syyskyyn eka päivä eikä Nordean vanha tunnuslukulaite enää toimi. Ja hänelle oli siis tulossa laskuja, jotka halusi maksaa viikonlopun aikana. Sinällään ihan ymmärrettävä toime lähes 100-vuotiaalta, MUTTA isä on kuitenkin käyttänyt Nordean uutta tunnusklukulaitetta jo aiemmin tilatessaan verkkokaupoista tavaraa. Eli kyllä hän osaa ja pystyy sitä käyttämään, mutta ei vaan halunnut. Noh, hain hänen postinsa ja nakkasin nopeasti ovesta sisään ja häivyin. Maanantaina taas soitti, että pitää tulla vaihtamaan olohuoneeseen lamppu. Joo, ei pysty itse sitä vaihtamaan, mutta hänen olohuoneessaaan on 4 muutakin valaisinta. Ei siis olisi suinkaan tarvinnut pimeässä kökkiä. Mutta kun halusi, että se lamppu vaihdetaan just silloin eikä vaikka pari päivää myöhemmin. Eli ollaan palattu taas parin vuoden takaiseen, kun isä juoksutti mua siellä milloin mistäkin asiasta.
Mulla oli tuollaisia oireita jo parikymppisenä. Yleensä liittyi johonkin stressaavaan tilanteeseen.
Plus miinus nolla, koska en seuraavaan 11:een kuukauteen maksa ansiotuloveroja ollenkaan. Jäin nimittäin just maanantaina 0-tuloille. Yhdet osakekaupat olen tekemässä nyt vielä, mutta veroale ei tainnut koskea pääomatuloverotusta. Ja sitten 11 kk päästä alan saamaan eläkettä eikä tuo veroale tainnut koskea sitäkään. Eli ei vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Lammas, sulla on 'dekkari' menossa öiseen aikaan. Sama mulla. Välin pyörii unissa niin mutkikkaat juonet, että aamulla naurattaa. Entisistä rakkaista näen unia, varsinkin yhdestä jo kuolleesta. Aina unessa tuo kuolema on joku väärinkäsitys yms. Hän haluaa tavata ja vaihtaa kuulumisia. Ilahdun niin ja herätessä petyn. Oikeasti emme ole tavanneet reiluun kolmeen kymmeneen vuoteen, mutta yhteydessä olimme kuolemaansa asti.
Hassusti unissa ihmiset, paikat, ajat sekaantuu keskenään. Ja joskus unessakin tajuaa epäloogisuuden. Joskus taas kaikki on ihan tavallista kummallisuudessaan.
Doris
Totta. Mä näin myös vuosikausia unia talosta. Se oli joka unessa sama talo. En koskaan nähnyt taloa ulkoapäin, mutta sisältä. Aika erikoinen pohjaratkaisu. Vuosikymmeniä myöhemmin - en edes muista, mistä yhteydestä - tuli juttua yhden mun nettikaverin kanssa. Taisi olla niitä aikoja, kun vähän haaveilin maalle muuttamisesta. Kertoi, että hänen kotipaikkakunnallaan on tullut yksi talo myyntiin ja laittoi mulle linkin myytävänä olevasta isosta talosta. Kun klikkasin linkin ja näin sen pohjapiirustuksen, ajattelin, että tän täytyy olla unta. Kun katsoin talon sisäkuvat eri huoneista, ajattelin, että tämä ei voi olla totta. Oli pakko kysyä mun vanhemmiltani, olenko joskus varhaislapsuudessani käynyt siellä. En kuulemma koskaan koko paikkakunnallakaan. Se oli nimittäin se mun unieni talo. Ollut aikoinaan - siis ennen mun syntymääni - pienen paikkakunnan keuhkoparantola. Joskus miettii, onko niitä entisiä elämiä vai ei.
Harakat ihan kuten variksetkin syövät kyllä raatoja. Ihan teiden varsiltakin auton alle jääneitää oravia, jäniksiä ja siilejä.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/