Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

satanan ankeuttajat ja kurjistajat, suomalaisille ei mitään halvalla, elämän pitää olla puutetta ja kurjuutta ilman ilon pisaraakaan. Irwinin sanoin: haistakaa paska koko valtiovalta.

Ilo tulee elämään ihan muista asioista kuin tarpeettomasta krääsästä.

No, kaikilla ei ole esim. kesämökkiä.

Eikä kaikki edes halua kesämökkiä. Kun äiti kuoli, oli riskinä, että mä olisin saanut perinnöksi osan kesämökistä. Hieno paikka kyllä. Iso rantatontti sekä metsää. Mutta paikassa, jonne ei pääse julkisilla millään tavoin. Olisi pitänyt mennä autokouluun ja ostaa auto, jotta olisi voinut päästä välillä sinne hyttysten syötäväksi. Mun siskoni taas rakastaa mökillä olemista. Onneksi äidin perintö saatiin jaettua niin, ettei siitä hyttyspuskasta tullut mitään mulle. Kun isä aikanaan kuolee, sitten asia on taas tapetilla. Mutta uskon vahvasti, että saadaan sekin perintö jaettua  sulassa sovussa niin, ettei mulle tule sieltä edes yhtä ainoaa hyttystä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilaan sieltä. mistä saan halvalla, koska ei ole varaa kalliiseen tuotteeseen!

Kiinakrääsä se vasta kalliiksi tulee, samoin Ikean pahvipöydät ja -hyllyt. 

Miten ne kalliiksi tulee ne Ikean tavarat? TV-taso oli itselläni ~5 vuotta ennen kuin ostin uuden. Maksoi muistaakseni viitisen kymppiä ja on ihan ehjä edelleenkin.

Saisin pitää hautaan asti jotain Iskun tv-tasoa, että se tulisi halvemmaksi.

-eri 

Mä istun nytkin Ikean työpöydän ääressä. 27 vuotta sitten hankin tän pöydän pojalleni, kun hän meni ekalle luokalle kouluun. Olen tätä maalannut ja vähän muutenkin tuunannut itse ja veikkaan, että kestää mun käytössä ainakin seuraavat 20 vuotta. En kiipeile pöydillä enkä kaatele sen paremmin maitoja kuin kaljojakaan pöydälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Marimekko muka laadukas, pah.

Marimekko on kaunista, mutta kallista. Ihan laadukastakin kun oikein pesee. Mutta kun pelkkä nimi nostaa hinnan pilviin, niin en osta. Niin turhamainen en ole.

Mä taas en edes tykkää Marimekon kuoseista. En ole koskaan tykännyt. Kahdet Vallilan verhot mulla on. Molemmat kuitenkin vain olohuoneeseen. Kesäverhot ja talviverhot. Muissa huoneissa on sitten jotain ihan muuta. 

Nro 308: Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi. Mä en saa ostamisesta juuri mitään iloa. Ihan sama, olisiko tuote suomalainen, saksalainentai kiinalainen. Saan huomattavasti enemmän iloa kaikesta, minkä jätän ostamatta (ja pankkitilin saldokin kiittää) kuin ostamastani. Kuitenkin - varsinkin nyt, kun oloneuvospäiväni alkoivat - olen ensimmäistä kertaa yli 9:ään vuoteen alkanut kiinnostua rivaripihastani. Ajatellut, että olisi ihan kiva istuskella siellä vaikka ensi elokuussa pimenevinä iltoina. Kenties kysyä naapurilta, maistuisiko lasillinen viiniä. Joten tulen laittamaan tuota pihaani. Ikävä kyllä ei tunnu suomalaisista kaupoista löytyvän oikein mitään, mitä sinne haluaisin. En tarvitse sinne mitään kulmasohvaa, jossa lyhyempikin osa on pidempi kuin minä itse. En aio järjestää pihallani mitään sukukokouksia :D Kun alan netistä etsiä puutarhan sisustusjuttuja, niin ensimmäisenä tulee Temun mainokset. Ja joo, en tilaa niitä Temusta vaan olen mieluummin kokonaan ilman. Olisi kuitenkin ihan kiva, jos saisin pihastani itselleni mieluisan. 

Isäni oli arkkitehti ja Alvar Aallon hyvä ystävä. Mä sain aikoinaan Alvar-sedältä lahjaksi lastenhuoneen pöydänkin. Siis sitä hänen designeaan. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni elin skandinaavisella designellä sisustetuissa kodeissa. Jotenkin se jäi selkäytimeen, että sisustuksen pitää olla tällaista. Vaikkei siitä itse olisi tykännytkään, niin olihan se nyt hyvänen aika tyylikästä ja hienoa. Vasta noin 20 vuotta sitten, kun esikoinen muutti omilleen, tajusin, että mähän voin sisustaa kotini just niinkuin itse haluan. Mun kotini on satavarmasti jokaisen asuntovälittäjän pahin painajainen (jokainen huone ihan eri teemalla), mutta enpä mä ole tätä myymässäkään. Siskoni joskus otti puheeksi, mitä tehdään aikanaan vanhempieni irtaimistolle. Olen sanonut, että mä en halua sieltä yhtikäs mitään. Olkoon vaan miten hienoa ja kallista designeä, niin eivät ole siltikään mun makuuni enkä omaan kotiini tule ottamaan sieltä ensimmäistäkään esinettä. Siskollani on sama maku kuin vanhemmillani, joten roudatkoon mun puolestani  omaan kotiinsa kaiken. 

Nro 292: "On kumma juttu! Itse en tilaa mitään ulkomailta, en Kiinasta enkä muualta. Olen kaiken tarvitsemani löytänyt Suomesta ja mielelläni vähän maksan siitä, että löydän heti sopivan eikä tarvitse odotella eikä palautella. Tarjouksia tosin kyttään, jos ei ole niin kiire heti ostaa. 

Pieni palkkani ei riitä krääsän ja heikkolaatuisen ostoon vaan ostan sellaista joka kestää ja jonka voi myydä tai kierrättää, jos ja kun en enää tarvitse"

No sulla onkin suomalaisten kauppiaiden haluama maku. Mulla ei ole. En minäkään Kiinasta tilaile, mutta jätän vaan ostamatta, jos Suomesta tai muualtakaan Euroopasta ei mieleistäni tuotetta saa. Mulla on yhdessä huoneessa remontti vielä kesken ja siitä tulee steampunk-henkinen. Pikkuhiljaa olen hankkinut sitä huonetta varten huonekaluja. Suurin osa on löytynyt kirppiksiltä. Esim pöydäksi sinne tulee vanha Singerin ompelukonepöytä. Tuolin löytäminen olikin sitten  todella vaikeaa. Lopulta löytyi. Italiasta. En mä nyt sinne mitään Artekin tuolia halua vaan tuolin pitää olla sen huoneen muuhun sisustukseen sopiva.