Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 22211: Mä olin lapsena melko arka ja ujo. Koulussa vihasin yli kaiken kaikkia esitelmien pitämisiä yms. Ylipäätään sitä, että joutui olemaan jollain tavalla huomioin keskipisteenä. Oli mulla ystäviä ja kavereita, mutta en koskaan ollut mikään porukan suosituin. Olen aina viihtynyt paremmin pienissä porukoissa kuin suurissa. Mieluiten ihan vaan kahdestaan jonkun kanssa. Kansakoulussa olin myös jossain määrin koulukiusattu. Letistä vedettiin ja kuinkahan monet lumipesut tuli silloin saatua. Kun opettajalle siitä sanoi, niin opettajan kommentti oli vaan, että "rakkaudesta se hevonenkin potkii". Eipä niihin tilanteisiin aikuiset koskaan puuttuneet yhtään mitenkään. Mutta joo, vuosikymmeniä myöhemmin mua eniten letistä vetänyt ja eniten mulle lumipesuja antanut poika oli jostain somesta löytänyt mun yhteystietoni ja laittoi viestiä. Kysyin, olenko se tyttö, johon hän oli jo 9-vuotiaana palavasti rakastunut. Ja olinhan minä sitten se. Eli ainakin silloin kansakoulunopettaja olikin ollut ihan oikeassa. Siis siitä hevosen potkimisesta. 

Oppikoulussa ja lukiossa 1970-luvulla tulikin sitten enemmän ryhmäytymistä. Koko 8 vuoden ajan mulla oli luokkakavereissa  yksi hyvä ystävä (tai ainakin luulin niin), joka sitten pari vuotta yo-kirjoitusten jälkeen kertoi mulle, miten hän oli koko 8 vuotta ollut koulukiusattu. Niin kiusattu, että oli sitten joutunut käymään terapiassakin. Mä vietin lähes kaikki välitunnit hänen kanssaan ja koskaan en huomannut, että häntä olisi kiusattu. Mutta hän koki kiusaamiseksi sen, ettei häntä hyväksytty luokan suosittujen tyttöjen porukkaan. Ei muakaan varmaan olisi hyväksytty, mutta mä en siihen porukkaan edes yrittänyt päästä. Ei mua kiinnostanut "pahat pojat", röökinpoltto ja pussikaljoittelu. Pikkasen kyllä silloin tömähti ystäväni sanat, kun tajusin olleeni 8 vuotta hänelle ystävä, vaikka hän olisi kaikki ne vuodet mieluummin ollut ihan muiden ihmisten kuin mun kanssani tekemisissä. Onneksi omakin elämäni samoihin aikoihin vei toisiin suuntiin ja tuli uusia ystäviä. 

Ymmärrän siis sua oikein hyvin, että et halunnut roikkua mukana porukoissa, jotka eivät sua siihen porukkaan edes halunneet. Muuta kuin korkeintaan kiyusaamiskohteeksi. 

Olen kertonut aiemminkin,  miten mun isä heitti mut ollessani 18v rahattomana syksyiseen yöhön. Se on jättänyt muhun jälkensä ja silloin opin - jo sinä ensimmäisenä yönä - että mun pitää tavalla tai toisella selviytyä. Hengissä. En mä ajatellut, olenko oma itseni vai en, vaan pakko oli toimia siten, että selvisi hengissä. En tiedä...ehkä juuri tuo sai mut luomaan itselleni erilaisia rooleja. Eli tässä tilanteessa pitää tehdä näin ja tuossa tilanteessa pitää  tehdä noin. Jos tällä tavalla toimimalla eli vetämällä tätä roolia en jäädy kuoliaaksi ensi yönä puistonpenkillä, niin sitten toimin tällä tavalla. 

Sinuna miettisin nyt ihan ensin, mitä teet sitten, jos tuosta uudestakin miehestä tulee ero. Olisiko järkevämpää laittaa nykyinen asuntosi kuitenkin vuokralle ja jättää ostamatta puolet miehen talosta? Tietty maksaisit oman osuutesi uuden miehen asumiskustannuksista, mutta et hänen lainaansa (jos hänellä sellaista on)  vaan ne varsinaiset asumisen kulut eli sähköt, kiinteistöverot, jätehuoltomaksut jne puoliksi. 

Ihan hyvä. Ensimmäisestä lapsesta on kuitenkin eniten kuluja. Toinen lapsi perii jo isomman sisaruksensa vaunut, hoitopöydät, pinnasängyt, läjän vaatteita ja leluja, luistimet, polkypyörät  jne. 

Airbnb. Sijoittajat voisi ostaa noita toimistotaloja eikä perustaa tavallisiin kerrostaloihin airbnb-asuntoja. Toimistorakennukset olisi aika helppo muuttaa airbnb-tarkoitukseen, koska niissä asutaan vain 1-7 yötä kerrallaan ja väliseinät asuntojen välissä saa olla vaikka pahvia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

riippuu hinnasta. Jos on hyllyn halvin, ostan varmasti. Nykyisin lisään jauhelihaan  pussillisen keittojuureksia pakettia kohti.

 

Ei ehkä ole halvempaa kuin aito. Teollisuudessa monta eri työvaihetta enemmän, kuljetukset tuolta jostain ym. Näin pessimistinen ajattelee. Tässä on kyse eläinperäisten tuotteiden käytön vähentäminen, joten hintaan se ei vaikuta, ainakaan edullisempana hintana. Kasvikset aitoina eikä outoina,tietää mitä syö. En ostaisi tuota mössöä.

Samaa mieltä. Ja mun mielestä on aika hullua kuvitella, että kun kasviksen hinta nostetaan samaksi tai korkeammaksi kuin lihan hinta, niin ihmiset alkaisi ostamaan enemmän sitä lihan hintaista kasvista. Katsoin yhden Citymarketin sivuilta ja kotimainen pakasteherne maksaa 4,75 €/kg. Ylistalon kuivattu herne maksaa 2,18 €/kg. Halvin suomalainen naudan jauheliha taas maksaa  12,98 €/kg.