Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 356: Se viisi ateriaa sisältää ne välipalat: aamupala, lounas, välipala, päivällinen, Iltapala. Missä kävit peruskoulusi, et ilmeisesti ainakaan Suomessa? 

Itse syön hyvän aamupalan, kevyesti lounaalla, välipala voi olla vaikka vain muutama pähkinä ja pieni hedelmä, tuhdimpi päivällinen. Iltapala fiiliksen mukaan, välillä ei tee mieli mitään, mutta yleensä jotain pientä. En koskaan syö kukkuralautasellisia enkä jälkiruokia enkä leipää pääaterioilla. "

Mulla muuten suunnilleen sama, mutta iltapäivän välipala jäi kuitenkin pois. Yritin siis tuota aikataulua aiemmin, mutta niin kauan, kun olin työelämässä, niin aika usein yksinkertaisesti vain unohdin koko välipalan, kun olin just siihen väölipala-aikaan jossain palaverissa. Mulla myös riippuu viikonpäivästäkin ruokailurytmi. Arkisin tulee syötyä jotain aamiaista (kahvi on pakko saada), mutta vasta sitten, kun olen ensin käynyt koiran kanssa aamulenkillä. Silloin, kun olin vielä lähitöissä, en syönyt aamiaista ollenkaan. Aamiaisen korvasi työpaikalle päästyäni mukillinen kahvia. En nimittäin pysty syömään yhtään mitään heti herättyäni vaan vasta 1,5 - 2 tunnin päästä heräämisestä. Iltapaöla mulla riippuu siitä, mihin aikaan ja mitä olen syönyt päivälliseksi. Jos päivällinen on esimerkiksi vasta klo 19-20, niin en mä mitään iltapalaa edes tarvitse. Jos taas esimekriksi lounas on jäänyt kokonaan väliin, niin päivällisen syön jo noin klo 16. Vaikka nyt oloneuvoksena onkin aika helppoa, niin en mä siltikään aina lounasaikaan ole kotona. Ihan tavallista, että syön aamiaisen esim klo 9 ja sitten noin klo 11 lähden jonnekin ja tulen kotiin vasta noin klo 14-15. Lounas jää silloin syömättä ja päivällinen tulee syötyä aikaisemmin. Ja joskus taas lounas tulee syötyö puolen päivän maissa, mutta sitten lähden jonnekin ja tulen kotiin vasta about klo 18, joten ennenkuin olen käyttänyt koiran taas ulkona  ja sapuska on valmis, niin kello on 19-20. Sunnuntaisin syön tuhdimman aamiaisen noin klo 10 ja silloin en mitään lounasta edes syö. Päivällisen syön noin klo 16-17 ja sitten vielä iltapala sen mukaan, mihin aikaan menen nukkumaan. Jos valvon pitkään, voin syödäkin, mutta jos menen aikaisin nukkumaan, niin sitten en. 

Rakastan ruokaa ja myös ruuanlaittoa, mutta en aikatauluta päiviäni aterioiden mukaan. 

Ketjun aloittajalle yks juttu. Ostin tänään pitkästä aikaa hampurilaisen lounaaksi. En ateriaa vaan pelkän suht pienen hampparin. Söin sen kokonaan ja silti mun vatsaani alkoi sattua. Siis ihan vain siksi, että söin määrällisesti liikaa. Kaloreitakin siinä taisi olla niin paljon, että voin jättää päivällisen väliin ja vasta joskus myöhemmin iltapala. Mulla on edelleenkin ihan täysinäinen olo, vaikka tästä on jo yli 5 tuntia, kun sen hampparin söin. Pointtini tässä on, että kun saa vatsansa tottumaan pienempiin annoskokoihin, niin se on vähän niinkuin self-made mahalaukunpienennysleikkaus. Sinne vaan ei mahdu enää niin paljon kuin joskus aiemmin ja jos väkisin sinne runttaa enemmän, niin se tuntuukin mukavan sijasta todella epämukavalta. 

Nro 461: "Se julkisuus oli silloin lähinnä myönteistä, kun sai olla vaan asiantuntijana jossain A-studiossa. Nyt on aika eri tilanne ollut."

Totta kyllä tuo.

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011672634.html

Lasse ei kyllä kuulu niihin ihmisiin, jotka kuvittelisivat lennolle pääsevän ilman matkalippua. On reissannut elämänsä aikana niin paljon, että jos nyt tällä kertaa on noin kuvitellutkin, niin sitten on päässä alkanut viiraamaan. Ei tarvitse olla kovinkaan iso muutos aivoissa - joskus pienikin aivoinfarkti riittää - , kun käytös muuttuu ja/tai alkaa unohtelemaan asioita, jotka on aiemmin olleet ihan selviä.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei ole joku alkava aivosairaus sekavuuden syynä. 

Mietin ihan samaa. Tunsin ton Lassen joskus vuosia sitten ja oli ihan fiksu ja mukava mies. Jotain on tapahtunut about 10 viime vuoden aikana ja nyt tuntuu vaan pahenevan.

Ite kuuntelin podcastin hänestä ja tuli kuva vähän autistisesta ihmisestä. En kuitenkaan mitään töykeää kuvaa saanut siitä. Autistisille ihmiselle voi myös olla aika kuormittavaa, jos on jatkuvasti otsikoissa.

Autismin piirteistä en sano mitään, mutta Lasse kyllä ihan mielellään oli julkisuudessa antamassa lausuntojaan jo pandemian aikana. En siis oikein usko hänen kohdallaan tuohon kuormittavuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä mies on työmatkalla jos on sairaslomalla? Sairaslomalla joko ollaan tai ei olla. Ei ole olemassa mitään "hoidan vain mieleiset hommat" -sairaslomaa.

Eikö? Joissakin hommissa voi silti tehdä jotain tärkeimpiä hommia, vaikka makasi petissä kuumeisena. 

Totta. Mä olen hoitanut puhelimitse työasioita 2 tuntia sen jälkeen, kun mut oli leikkauksen jälkeen siirretty heräämöstä vuodeosastolle.