Reipas ja tunnollinen lammas

Moni tuntemani suurituloinen jatkaa työelämässä siihen asti, kun ylin eläkeikä tulee täyteen. Jotkut jopa sen jälkeenkin eli saavat ison eläkkeen ja sen päälle vielä ansiotulot. Yhteistä näille tuntemilleni on se, että heille työ on tärkeää ja määrittää hyvin pitkälle sen, keitä he ovat ja millaisina ihmisinä itse itseään pitävät. Saavat työssään arvostusta ja ainakin jonkinlaista kunniaakin sen palkan lisäksi. Kun työelämä on ohi, eivät ole enää yhtään mitään. Paitsi jos lähtevät mukaan politiikkaan. 

Ja sekin on ihan totta, että Suomessa ei ole enää yrittäjiä, jotka haluavat kasvattaa yritystään, jotta sitten aikanaan lapsenlapsen tultua toimitusjohtajaksi suku kolmessa polvessa olisi vauras. Nyt mennään tosiaan niin, että heti, kun firma on siinä kunnossa, että joku isompi yritys haluaa ostaa sen pois, niin yrittäjä mielellään myy ja pitää itse ne miljoonat, mitä yrityskaupasta saa. Tähän on mun nähdäkseni kyllä yksi ihan looginenkin syy, koska siinä missä joskus vuosikymmeniä sitten lapset usein hakeutuivat samalle alalle kuin vanhempansakin, niin nyt jo monen vuosikymmenen ajan lapset ovat valinneet itseään kiinnostavat alat eivätkä enää samaa alaa kuin vanhempansa ja isovanhempansa. Ei vaikkapa menstyvää it-alan yritystä kannata pitää sitä varten, jos lapsia (esim lääkäri ja muusikko) jonain päivänä kiinnostaisi vaihtaa it-alalle.  

Vierailija kirjoitti:

Pitkä teksti ap. Jenkit ostaa hyvät innovaatiot suomesta ja yrityksiä ei oikein pääse syntymään.

Jenkit ovat nyt ostamassa osaamisenkin. Näissä jäänmurtajakaupoissahan ei myydä paitsi muutamaa jäänmurtajaa vaan kauppaan kuuluu myös jäänmurtajien rakentamisen osaaminen. 

Suomi itseasiassa alkoi sahata omaa oksaansa jo silloin, kun monenlaista teollisuutta siirrettiin halvemman työvoiman maihin. Koska näin tehdessä halvemmissa maissa opittiin, miten tällaista hommaa tehdään. Eikä kukaan ollut enää valmis maksamaan siitä, että se olisikin tehty Suomessa. 

1980-luvulla esimerkiksi Intia oli yksi köyhä ja kurja maa maapallolla. Mutta niin vaan kävi, että sielläkin koulutustaso nousi ja koska kansalla oli intoa ja motivaatiota päästä vihreämmälle oksalle, siellä haluttiin oppia ja kehittyä. Haluttiin päästä osaamisessa samalle tasolle kuin  länsimaissa. Ja kun Intiasta nyt sitten löytyy päteviä asiantuntijoita, niin miksi kukaan - - edes suomalainen itse - haluaisi maksaa enemmän suomalaisesta asiantuntijasta? Kiina on mennyt innovaatioissaan jo luotijunan tavoin Suomen ohi ja jos nyt jollain taikasauvalla Suomen ja Venäjän välit palaisivat entiselleen, niin ei tuon itänaapurinkaan olisi mitään järkeä ostaa Suomesta, kun heillä on se omakin itänaapuri, jonka kanssa käydä kauppaa. 

P: Koirat on tosiaan erilaisia. Jos on yli 10 astetta pakkasta, niin tälle mun nykyiselle koiralleni laitan takin päälle. Alaskanmalamuutti taas on arktinen kuormanvetokoira eli rotu, jota inuiititkin Grönlannissa ja muualla hyvin pohjoisessa ovat käyttäneet niin tavaroiden kuin ihmistenkin kuljettamiseen. Kevään tullen siitä malamuutista lähti paksu pohjavilla isoina lauttoina ja yhdessä päivässä saattoi tulla iso muovikassillinen karvaa. Pakko oli karvanlähdön aikaan harjata se joka päivä, muuten tässä huushollissa ei olisi voinut laittaa edes ruokaa. Oli ihan tavallista, että harjasin koiran tuossa omalla takapihallani ja jätin ne karvat pihalle. Ikkunasta katselin, miten linnut ja oravat kävivät hakemassa koirankarvat pois. Käyttivät vissiin pehmusteena pesissään. 

Kuuntelin minäkin presidentin puheen. Kauniita sanoja. Rauhaa, kasvua ja välittämistä. Olen samaa mieltä siitä, että Suomen pitää varautua siten, että ei nyt olla ainakaan ensimmäinen maa, jonne itänaapuri seuraavaksi kokeilee onneaan. Kasvu.....niin no sitähän tässä ollaan jo yli 2 vuotta odoteltu. Mutta jos Orpoa on uskominen, niin sekin on ihan nurkan takana. Nyt vaan pitäisi Orpon löytää se oikea nurkka eikä se ole siellä, missä Hurstin ruokajako on. Välittäminen. Presidentti korosti yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan synny silloin, jos lähes mistä tahansa asiasta syntyy vastakkainasettelua. Nykyinen ajatusmalli, jossa olet joko minun puolellani tai minua vastaan, tekee aika mahdottomaksi löytää - omaa lähipiiriään lukuunottamatta - sellaisia ihmisiä, joiden kanssa mitään yhteisöllisyyttä syntyisi. Yhteisöllisyys on ajatuksena hieno, mutta vastakkainasettelun maassa aika mahdoton toteuttaa. Ja tätä vastakkainasettelua lietsoo niin poliitikot, tavalliset kansalaiset kuin itänaapurin trollitehdaskin. 

Jaksoin kuin jaksoinkin viime yönä valvoa vuoden vaihtumiseen asti. Yllättävän paljon alueella ammuttiin raketteja. Yksittäisiä paukahduksia kuului jo ennen klo 18, mutta sen jälkeen aika tasaista pauketta. Kävin viemässä roskia joskus klo 19 maissa  ja paljon tuli vastaan vanhempia lapsineen ja ilotulitusraketit mukana. Vuosi sitten tähän aikaan ajattelin, että ensi vuonna pääsen vihdoin eläkkeelle ja työelämä on ohi. Enpä osannut silloin vielä aavistaa, että saankin jättää työelämän taakseni jo aikaisemmin. Tämä alkanut vuosi on mulle nyt vähän tabula rasa eli tyhjä taulu. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, saan itse päättää, millaiseksi tämän tauluni maalaan.