Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koolla ja sijainnilla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa pnko tilaa mahdollusta käyttää vai ei. Enemmän merkitser se onko tilassa esim. lämmitysmahdollisuutta (jos sähköt on pois), mikälaiset mahdollisuudet on ruuaan säilytykseen, varastointiin, onko mahdollista ruuanlaittoon ilman sähköä yms. Onko yhteydenpitovälineitä jos ja kun netti ja puhelimet ei toimi jne....

Miksi oletat että ihmiset evakuoitaisiin alueille joissa on oma kriisinsä päällä?

Olettko edellinen kirjoittaja niin? Mä sain hänen kommentistaan nimenomaan sen käsityksen, että ihmisiä evakuoidaan sinne, missä ei ole kriisi päällä. Joskus muutama vuosikymmen sitten Suomessa oli suunnitelmana, että tietyiltä alueilta ihmiset evakuoidaan tiettyihin paikkoihin. Mutta sitten tuollainen suunnitelma poistui, koska ei voida etukäteen tietää, mikä alue nyt sitten olisi turvallinen alue. Tuo vanha suunnitelma perustui oletukseen, että uhka tulee itärajan takaa ja/tai Suomenlahdelta. Länsi-Suomessa ja Keski-Suomessa olisi kutakuinkin turvallista. 

Nro 186: Suomessa ei saa lemmikkieläimiä viedä väestönsuojiin. Ainakaan toistaiseksi. 

Mä asun pääkaupunkiseudulla, mutta tämän taloyhtiön asukkaille ei ole enää väestönsuojapaikkaa. Aikoinaan maksettiin muutamalle naapuritaloyhtiölle siitä, että tämän taloyhtiön asukkaita olisi voitu tarpeen vaatiessa majoittaa niihin. Mutta sitten ihmisistä tuli niin pihejä, ettei sellaisesta "luxuksesta" haluttu maksaa yhtiövastikkeissa. Parin kilometrin päässä on kalliosuoja, joka alunperin opli tarkoitettu yleiseksi väestönsuojaksi. Sitten kaupunki alkoikin tarjoamaan - maksua vastaan tietenkin - alueen kerrostaloille mahdollisuutta hankkia sieltä lain edellyttämä määrä väestönsuojapaikkoja, joten nyt ne paikat on "myyty". En nyt muista enkä viitsi googlettaakaan, mikä oli se rakennuksessa oleva neliömäärä, jonka jälkeen taloyhtiö on velvollinen järjestämään väestönsuojapaikat. Vaikka tässä taloyhtiössä onkin 56 asuntoa, niin jossain vaiheessa todettiin, että koska asunnot on yhdeksässä eri rakennuksessa, niin lakihan ei velvoitakaan meidän taloyhtiötä. Ja tosiaan silloin lakattiin maksamasta "luxuksesta". 

Luin koko ketjun ennenkuin vastaan, koska arvelinkin, että jotkut on jo kirjoittaneet osan siitä, mitä aloituksen lukiessani ajattelin kirjoittaa. On tosiaan totta, että nämä varautussuositukset on  olleet olemassa kauemmin kuin yhden ihmisiän. Muistaakseni vielä 1990-luvulla jaettiin kaikkiin kotitalouksiin 5 tai 10 vuoden välein Kodin turvaopas -niminen kirjanen, jossa oli kaikkia ohjeita erilaisiin poikkeustilanteisiin kuten just sähkökatkoihin, vedenjakelunhäitriöihin jne. Myös sitten ihan sellaisiin tilanteisiin, että ihmiset joutuvat siirtymään alueelta kokonaan pois. 
Ohjeet ovat vuosien saatossa muuttuneet ja siinä missä vielä kasarilla kotivarasuositus oli kahdeksi viikoksi, nyt se on enää 72:ksi tunniksi. En tarkalleen muista, milloin tuo muutos tuli, mutta joskus silloin, kun kännykät yleistyivät. Tärkeä osa pelastustoimintaa on vapaaehtoistyö (esim VPK) ja koska nämä ihmiset tekevät päätyönään jotain ihan muuta, niin luonnollisestikaan lankapuhelimilla heitä ei olisi ollut kovin helppoa tavoittaa. 
Mulla on ollut kotivara kunnossa käytännöllisesti koko aikuisikäni. Tosin olin pienten lasten äiti jo silloin, kun ei ollut vielä nettiä eikä kauppojen tai ravintoloiden kotiinkuljetuksiakaan. Kerran oltiin lasten kanssa peräjälkeen sairaina, yhteensä 8 päivää, ja oli ihan hyvä, että kaapeista löytyi kaikkea tarvittavaa. 
Hyvä huomio myös tuo yhteisöllisyys. Tältä alueelta meni muutama vuosi sitten vedenjakelu poikki. Kesti useita tunteja ja lopulta tiettyihin paikkoihin tuli vedenjakelupisteet. Kun tieto jakeluauton saapumisesta tuli, muutama taloyhtiössä jo vosikymmeniä asunut asukas kokoontui tossa pihassa ja jaettiin porukka soittamaan iäkkäiden ihmisten tai muuten liikuntarajoitteisten ovikelloja ja kysymään, tarvitsevatko he jakeluautolta vettä. Hain viidelle naapurilleni vettä. Itselleni hain vain käsienpesuvedeksi, koska mulla on aina 5,5 litran kanistereissa lähdevettä. Ne säilyy avaamatomana parisen vuotta. Kerran tässä taloyhtiössä oli ihan ennalta ilmoitettu vesikatkos. Olin unohtanut koko jutun ja aamulla menin zombina keittiöön laittamaan itselleni kahvia. Kun avasin hanan, muistin, että ei hitto. Noh, yksi vesikanisteri auki ja kahvinkeittoon. Mulla on asunnossani myös pitkä portaikko ja mulle on tärkeää, että sähkökatkon aikaankin portaikossa on valaistus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lamaan voi varautua? Kasvattamalla omaa ostovoimaa? Ostamalla vain kotimaista? Käyttämällä yrittäjien palveluja enemmän? Juomalla päiväkahvit kahviloissa ja syömällä lounasravintoloissa? 

Tätä teen jo nyt.

 

Säästämällä. 

 

Säästäminen vie Suomea syvemmälle lamaan. Nyt pitää laittaa säästöt kulutukseen.

Ei ole hyvä neuvo kaikille. Minulla on säästöjä mutta ei tuloja. Hulluhan olisin jos nyt hassaisin kaiken ja olisin kohta aivan varaton, tuskin olisin kuitenkaan saanut Suomea nostettua kulutuksellani selville vesille. Kylllä nyt pitää olla suu säkkiä myöten.

Mulla sama tilanne eli jo kohta puoli vuotta 0€ kuukausituloilla. Elokuussa alkaa sitten tulla eläkettä. En aio lisätä kulutustani vielä silloinkaan vaan vasta sitten, kun työttömyys on alle 6% ja leipäjonot puolet nykyisestä. 

Mä esitän tyhmän kysymyksen:  kun maitotilalliselta meijeri tulee hakemaan maitoa, onko se eri hakukerta tai eri meijeri, kun maitotilalliselta lähtee Pirkka maidon valmistukseen maitoa ja eri , kun lähtee Valion maidon valmistukseen maitoa? Ja Pirkka-maidosta maitotilallinen saa vähemmän ja Valion maidosta enemmän? Kysyn siksi, koska en oikeasti tiedä. Ja sitten vähän sarkastisesti: vai onko maitotilallisella erikseen Pirkka-lehmät ja erikseen Valio-lehmät?