Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Niin vaan miten on muilla asiat, kun täällä ollaan maailman onnellisempia?? Jos vielä kerran Suomi valitaan tuohon kärkeen, niin pelkkää vittuilua. Ja sitähän se on ollutkin jo nyt

Kuuntelin just eilen yhden podcast -sarjan onnellisuudesta ja siinä todettiin, että onnellisuus on oikeasti sitä, että on tyytyväinen siihen, mitä on. Jos siis on vähään tyytyväinen, on vähästäkin onnellinen. Katsoin myös yhden dokumentin, jossa kuvattiin Yhdysvaltoja. Siellä kasvatetaan jo lapsetkin asenteeseen, että mikään ei riitä, koko ajan pitää saada enemmän ja enemmän. Pitää tehdä paljon töitä, pitää kouluttautua, pitää saada aina enemmän ja enemmän. Koskaan ei saa olla tyytyväinen siihen, mitä sillä hetkellä on. 

Nro 64: "Ihmsillä ptäisi olla oikeus rakentaa oma maja metsikköihin. Vuokrissa ei ole mitään järkeä ja sähkö, vesi tai kakkaaminen vesivessaan ei lopulta ole sen väärtiä että maksaa niin paljon sellaisesta.

Vähemmälläkin pärjää. Kallista hommaa ja jos se on ainoa mitä nykyaika ihmiselle antaa, niin antaa olla vaan. Ei tuollaisen takia töissä viitsi käydä. Luonnossakn pärjää ihan hyvin, jos on armeijan käynyt ja partiossa nuorena ollut. "

Olet oikeassa, että ihminen pärjää loppujen lopuksi aika vähällä. Kuitenkin valtion omistamiin metsiköihin en rakentaisi yhtään minkäänlaista majaa, koska ne metsiköt voidaan ottaa milloin tahansa johonkin muuhun käyttöön tai vaikkapa myydä ulkomaalaisille sijoittajille. Yksityishenkilöiden omistamiin metsiin et tietenkään voi majaasi rakentaa. Sehän olisi sama kuin päättäisit marssia jonkun taloon tai asuntoon ja ryhtyä asumaan siellä kysymättä sopiiko se. 

Vierailija kirjoitti:

Monet hoitoalan työpaikat ovat aivan hirveitä eivätkä houkuttele osaavia, fiksuja hoitajia jäämään. Siellä on sitten se vanhojen työntekijöiden kuppikunta, joka menee ohi sieltä missä aita on matalin. 

Ei nyt liity nykyiseen vanhustenhuoltoon, mutta olin just ennen ysärin lamaa Meilahden sairaalassa sairaanhoitajana. Silloin otettiin terveydenhuoltoonkin liike-elämässä totuttu malli tuottavuudesta yms. Muistan, kun ylihoitaja lakkasi puhumasta potilaista ja alkoi käyttää termiä "suorite". En opiskellut aikoinaan sairaanhoitajaksi päätyäkseni mihinkään "liukuhihnatyöhön", jossa sairasta ja usein pelokastakin ihmistä kohdellaan kuin jotain pakettia. 

Kun hoitajamitoitusta nostetaan, nousevat myös vanhuksista perittävät kuukausimaksut. Suurimman osan näistä maksuista maksaa hyvinvointialue eli me veronmaksajat. Viimeksi kun hoitajamitoitusta nostettiin, monessa hoivakodissa jäi sänkypaikkoja tyhjäksi, koska veronmaksajat eivät halunneet maksaa enempää per vanhus kuin aiemminkaan. Käytännössä kävi siis niin, että vaikka vapaita paikkoja olikin, ei niihin voitu hoitajamitoituksen vuoksi ottaa vanhuksia. Hoitajamitoitus kun täyttyy joko palkkaamalla lisää hoitajia tai sitten vähentämällä hoidettavien määrää. Tuo jälkimmäinen siis tapahtui monessa hoivakodissa edellisen hoitajamitoituksen nostamisen yhteydessä. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei päättäjien ole tarkoituskaan miettiä tuollaista vaan kansalaisten pitää itse miettiä, miten ongelmansa ratkaisevat. Monessa muussa maassa asuu useampi sukupolvi samassa asunnossa siihen asti, että on tulot sellaiset, että pystyy asumaan omillaankin. Tai vaihtoehtoisesti asutaan kavereiden kanssa kimppakämpissä. Ja puhun nyt ihan länsimaista enkä kehitysmaista.

 

Päättäjien olisi syytä miettiä, miten kansalaiset selviytyvät. Valtio on kansalaisia varten, rakenteiden tulee tukea ihmisiä. Ei voi olla niin, että ihmisten elämää vaan hankaloitetaan ja sitten ylivastuutetaan tehdyistä päätöksistä yksilöä. 

Olen periaatteessa samaa mieltä tuosta, mutta tavoite jokatapauksessa päättäjillä on lisätä kansalaisten omaa vastuuta niin itsestään kuin toisistaankin ja vähentää yhteiskunnan vastuuta kansalaisten peruselämiseen liittyvistä asioista, joten tämä siirtymävaihe (joka voi kestää jopa vuosikymmeniä) tulee olemaan hankala. Oma mielipiteeni on, että näitä muutoksia tehdään nyt liian nopealla aikataululla eikä tavalliselle kansalaiselle ole jäänyt oikein aikaa varautua asiaan. Jos yleistuen neljännessä vaiheessa (vuonna 2027)  tosiaan vielä ansiosidonnainenkin muutetaan harkinnanvaraiseksi - tosin en tiedä, miten tämä edes onnistuisi, koska ansiosidonnaista ei maksa Kela - ja samoin sairaspäiväraha, ihan tavallisella työssäkäyvällä ei ole ollut riittävästi aikaa säästää ja sijoittaa tarpeeksi pahan päivän varalle. Mutta tämähän ei päättäjiä luonnollisestikaan kiinnosta. Heillä on isot palkat ja sopeutumisrahat yms, joten heillä itsellään ei ole huolenhäivää. 

Katsoin just hiljattain Yle Areenalta dokkarin, jossa Elon Musk puolusti jonkinlaista perustuloa ihmisille, joiden työpanosta ei kukaan koskaan tule tarvitsemaan. Muut dokumenttiin haastatelleet taas vastustivat perustuloa. Mutta ei heilläkään ollut muuta ratkaisua asiaan kuin "menkää töihin", vaikka kyse oli nimenomaan Muskilla siitä, ettei näille ihmisille tule ikinä olemaan mitään töitä.