Reipas ja tunnollinen lammas

Lisäänpä vielä asiakastyytyväisyyteen senkin, että kun aikoinaan Skype yms yleistyi, niin asiakkaatkin olivat varsin tyytyväisiä. Ja miksi olivat? Koska palaveriaikoja oli paljon helpompi sopia. Aiemmin kun joutui sanomaan, että se päivä ei käy, koska olen silloin Kuopiossa palaverissa ja ei käy myöskään tuo päivä, koska silloin olen Vaasassa eikä tuokaan päivä, koska olen silloin Turussa. Sittemmin sai samalle päivällä palaverit niin kuopioliaisten, vaasalaisten  kuin turkulaistenkin kanssa ja mikä parasta asiakkaan näkökulmasta, firma ei velottanut asiakkaalta parin tunnin palaverin lisäksi myös matkakuluja ja työntekijän päivärahoja. 

Vierailija kirjoitti:

Varmastikib raha on syy, miksi tietyt tahot valjastettiin voimallisesti ajamaan alas ja demonisoimaan etätyötä. Etätyö sinällään tukee useimmilla yksilön ja lähipiirin hyvinvointia, terveyttä, ja on ympäristön kannalta erinomainen asia.

Toki jatkuva etätyö ja esim. Julkishallinnon alat, joissa kukaan ei muutenkaan seuraa teetkö tulosta, voivat aiheuttaa valvonnan ongelmia ja yhteishengen ja esihenkilötyön haasteita.

Mä tosiaan tein etätöitä jo vuosia ennen pandemiaakin. Aika usein kävi niin, että huomasin työajan jälkeen jonkun työsähköpostin ja hoidin homman samantien. Kun kerran oli kone ja yhteydet asiakkaille suoraan kotoakin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä, kun ei tarvinnut odottaa seuraavaan arkipäivään. Lähitöissä taas kone olisi ollut toimistolla eikä mulla olisi ollut aavistustakaan, että asiakkaalla on jokin ongelma. Muutama asiakkaista on mun tuttuja muutenkin ja saattoivat ihan vaan Messengerissä laittaa viestin, että nyt on tällanen ongelma, kerkeenkö katsoa. Ja mähän katsoin ja hoidin homman. Jos mulla olisi ollut kone toimistolla, olisin joutunut vaan vastaamaan, että sorry, mutta ei onnistu ennenkuin menen toimistolle. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kyky ýmmärtää taloutta näköjään pysähtyy lounasravintoloihin. Kyöstilä ei jauhanut mistään lounaskahviloista vaan siitä, ettei mukavauudehaluiset ihmiset saa taloutta kasvuun.

Ihan laajemmin, jos ihmisest kuluttaa etätyön takia vähemmän lounaisiin, yleensä kulutus kasvaa jossain muualla. 

Lisäksi, jokainen joka ottaa kantaa talouteen tai sen kasvuun, ei ole ekonomisti. Kukaan ammattimainen ekonomisti ei kuvittele, että talouskasvu perstuu siihen, että ihmiset pakotetaan käyttämään lounasravintoloita. 

No mikä sitten on se asia, joka ekonomistien mielestä on etätyössä huonoa? Vai voisiko sittenkin olla kyse siitä, että ihmisiä - olipa etätöissä tai lähitöissä - ei enää kiinnosta kuluttaa kuten ennen? Että tarpeettoman tuhlauksen sijasta ihmiset ovat alkaneet säästää pahan päivän varalle?

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan etätyössä ei voi kukaan epätoivotusti  lääppiä ja ahdistella konkreettisesti. Joten konkreettinen epätoivottu seksuaalinen ahdistelu jää pois. Ja tietenkin säästyy rahaa kun ei tarvitse maksaa työmatkoja. Eikä tarvitse erikseen tehdä eväitä ja miettiä mitkä eväät säilyy ja mitkä ei. Ei myöskään tarvitse tarpoa lumikinoksissa, kaatosateessa, ukkosella jne. Jää myös työmatkoilta pois epätoivotut ahdistelut ja seuraamiset liikennevälineissä. Enää ei ukot voi tulla ahdistelemaan ja ehdottelemaan seksiä työmatkoilla liikennevälineissä ja kaduilla. Eikä tarvitse erikseen silitellä vaatteita.

Tästä tuli mieleen, että just pari päivää sitten lähikaupassa käydessäni mietin, että ysärin laman aikaan, kun aamulla lähdin viemään kuopusta päiväkotiin, en tietenkään olettanut, että klo 6 olisi jalankulkuväylät olleet aurattuina. Mutta jos menin klo 9:ksi töihin enkä klo 7:ksi, niin oli jo aurattu. Ja elettiin siis lama-aikaa. Nyt voi mennä monta päivääkin ennenkuin kaupungilta löytyy joku tyyppi auraamaan. Ja jostain syystä nykyisin ajoradat aurataan siten, että lumi kipataan just suojateiden kohdalle. Varsin "mukavaa" niille, jotka vievät taaperoa rattailla päiväkotiin. Viime talvena useammankin kerran näin, miten ihmiset lykkää lastenvaunuja ajoradalla, koska jalkakäytävillä ei vaan ne vaunujen pyörät lumihangessa kulje. Puhumattakaan sitten siitä, kun sää vaihtelee ja jalankulkuväylät on pelkkää luistinrataa. Meillä taloyhtiö - tai siis huoletoyhtiö - hoitaa mallikkaasti taloyhtiön väylien hiekoittamisen, mutta kun taloyhtiön alue vaihtuu kaupungin alueeksi, niin se on kuin viivottimella piirretty viiva, missä hiekoitus loppuu ja luistinrata alkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mä ihan vaan mietin, miten suurella osalla työssäkäyvistä se työpaikka oikeasti sijaitsee siten, että sen lähellä on niitä "kulutuspaikkoja"? Aika paljon taitaa työmatkat suuntautua kaupungin liepeille toimistohotelleihin, missä palvelut on lähinnä lounasruokaloita, siis jos puhutaan työntekijöistä, joilla teoreettisestikin olisi etätyömahdollisuus.

 

Se oletus, että kulutus kasvaisi lähitöissä, liittyy varmasti oletukseen, että työntekijät eivät jää työpäivänsä jälkeen enää keskustaan. No eivät jää, kun eivät siellä ole olleetkaan. Esim. mun työmatkani suuntautuu juuri päinvastaiseen suuntaan kuin keskusta.

No tämäkin. Mä olin parikymmentä vuotta Meilahden sairaalassa töissä. Kotini oli ihan eri suunnassa työpaikaltani kuin Helsingin keskusta. Muutaman vuoden olin Pitäjänmäellä töissä ja siitä pääsi kotiin nopeammin kuin Helsingin keskustaan. Kummankaan työpaikan läheisyydessä ei ollut mitään shoppailupaikkoja.