Reipas ja tunnollinen lammas

P: Mä kävin eilen illalla noin klo 19  lähikaupassa. Kaupassa tajusin, että en ollut syönyt muuta kuin aamiaisen. Toki tiedän, että pitäisi syödä ja varsinkin huolehtia erilaisten ravintoaineiden saamisesta, mutta jos mikään ei oikein maistu, niin vaikeaa keksiä mitään ruokaa. Ostin sitten 150 g pussillisen pähkinöitä, söin ne ja join puoli litraa vettä. Ei sun äitisi välttämättä mikään kittämätön ole tai ajattelisi, että laittamasi ruoka olisi jotenkin huonoa. Kun mulla kivut yltyvät, niin mulla ainakin samaan tahtiin katoaa ruokahalukin. Sitä menee niin henkisesti kuin fyysisestikin jonkinlaiseen "säästömoodiin",

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 887: "Jospa ne ihmisten aamuasetukset on erilaiset. Ollaan vielä enemmän auki suhteessa maailmaan ja muihin ihmisiin. Enemmän spontaaneja, välittömiä, vilpittömiä."

Mä taas olen aamuisin yks mörökölli, kun lähden viemään piskiä aamulenkille. Oikeasti toivon, että kukaan ei tulisi edes vastaan. Mtta päivälenkillä on tilanne jo ihan toinen ja varsinkin iltalenkillä tulee aika paljonkin juteltua muiden kanssa. Siis tietty lähinnä muiden koiranomistajien kanssa, mutta aamuisin naapuritkin, joihin tuossa törmää, on kiireellä menossa töihin. Ei heillä ole silloin aikaa jäädä rupattelemaan mukavia. 

Näin me ollaan erilaisia, mikä elämän rikkaus:D

No näinpä! Enkä nyt oikeasti edes tiedä, miten suhtautuisin, jos joku kuuden aikaan aamulla tulisi mulle iloisesti juttelemaan. Ainakin olisin varmasti vähän hämmentynyt, kun yleensä ihmiset on vaan kiireellä ja suupielet alaspäin  menossa töihin. Voisihan se oikeesti olla aika hauskaakin. Ja tästä aivoituksestahan voisi kehitellä vaikka mitä. Mä olen aamuvirkku ja tykkään ruuanlaitosta, joten mikä estäisi kevään tullen pistämästä tohon etupihalleni jonkinlaista aamiaisbuffettia naapureille? Siitä nappaisivat parkkipaikalle mennessään mukaansa lattet, täytetyt croissantit ja hedelmät. Tätähän pitää ihan oikeasti alkaa kehittelemään.

Nro 887: "Jospa ne ihmisten aamuasetukset on erilaiset. Ollaan vielä enemmän auki suhteessa maailmaan ja muihin ihmisiin. Enemmän spontaaneja, välittömiä, vilpittömiä."

Mä taas olen aamuisin yks mörökölli, kun lähden viemään piskiä aamulenkille. Oikeasti toivon, että kukaan ei tulisi edes vastaan. Mtta päivälenkillä on tilanne jo ihan toinen ja varsinkin iltalenkillä tulee aika paljonkin juteltua muiden kanssa. Siis tietty lähinnä muiden koiranomistajien kanssa, mutta aamuisin naapuritkin, joihin tuossa törmää, on kiireellä menossa töihin. Ei heillä ole silloin aikaa jäädä rupattelemaan mukavia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa on siinä että ihmisille halutaan hyviä ja positiivisia asioita? Mikä ihmeen vimma persuilla on vastustaa hyvää tarkoittavien asioiden edistämistä?

 

Minä nyt koitan mennä mahdollisimman lähelle konkretiaa jotta tulisin ymmärretyksi:

 

Jättää siitä taulusta kokonaan pois se sektori missä mainitaan ryhmät, jotka eivät "empaattista kohtaamista" tarvitse. Kun siinä sarakkeessa on runsaasti yksilöitä,  jotka todellakin tarvitsevat, perustein joita taulussa ei ole esitetty. Miksi lähteä vastakkainasettelun kautta jos tarkoitus on vain tuoda "hyvää ja positiivisia asioita"? Mikä siis on se käytännön tarve kirjallisesti esittää että Mervin kuuluu saada "empaattinen kohtaaminen" mutta Matin EI KUULU?

 

Oletko huomannut, että ihminen voi kuulua siinä tau

Ja Ylekin on julkaissut vain 2 sivua tuosta taulukosta. Ei me tiedetä, mitä niillä muilla sivuilla on. Mua itseäni kiinnostaa tuollaisessa taulukossa lähinnä se, että jos sen on tarkoitus toimia myös yksilötasolla, niin mikäli sulla on kaikki muut asiat kunnossa paitsi ei yksi, niin saatko kuitenkin sen yhden asian suhteen tarvitsemasi palvelut?

 Mulla on lähipiirissä ihminen, joka on geneettisesti atsteekkien jälkeläinen. Ihonväriltään siis tummempi kuin me geneettisesti suomalaiset. Ei hän ole kokenut, että olisi jotenkin eriarvoisessa asemassa julkisen sektorin palveluiden suhteen. Ihan samalla tavalla pääsee terveyskeskukseen kuin minä kalpeanaamakin. Ei ole kukaan vielä kieltänyt käymästä kirjastossa tai uimahallissa. Suomen kansalaisuutta ei ole halunnutkaan, koska hänen kotimaassaan kaksoiskansalaisuus ei ole mahdollista. Hänellä on hyväpalkkainen duuni Suomessa kansainvälisessä yrityksessä ja aivan ihana omakotitalo 10 000 kilometrin päässä. Eikä hän todellakaan halua, että hänet leimmattaisiin "heikommaksi"  vain ihonvärinsä vuoksi. 

Tuon koko taulun nimi on ihan typerä. Eihän tuolla ole mitään tekemistä empatian kanssa. Kyse on esimerkiksi siitä, pitääkö jalkansa menettäneen saada samat palvelut kuin sellaisen, jolla on jalat tallella. 

Mua oikeasti kiinnostaisi tietää, mitä on ne kuntien järjestämät palvelut tai toiminnat, joihin ei saa osallistua, jos on  esimerkiksi "väärän värinen"? Toisaalta ymmärrän kyllä senkin, että jos kunta järjestää vaikka jotain eläkeläistapahtumia, niin ei koko  tapahtumaa voi järjestää vain sen yhden kehitysvammaisen tarpeiden tavalla eli laitettaan palikkaa palikkalaatikkoon oikeasta suunnasta ja ne muut eläkeläiset sitten katsoo, että tollasta me tehtiin vuoden ikäisinä päiväkodissa. Vaikka en kirkkoon kuulukaan, niin ainakin omalla asuinalueellani seurakunta järjestää kaikenlaista toimintaa, johon on tervetulleita ihan jokainen. Ei sitä toimintaa järjestetä pelkästään yhden tai kahden yksilön tarpeiden mukaisesti, mutta huomioidaan kuitenkin se, että jokainen halukas kykenee rajoitteistaan huolimatta  saapumaan paikalle. 

Olin pari kuukatta sitten Lions Clubin jäsenenä järjestämässä perinteistä joulutapahtumaa ja sen verran katsottiin, että makkaroissa ei ole sianlihaa. Joo, eräät eivät vietä joulua lainkaan, mutta kummasti sinne tuli lapsiperheitä, joiden äitien pukeutumisesta pystyi päättelemään, että joulu ei kuulu heidän perinteisiinsä. Ne lapset oli kuitenkin tapahtumasta ihan innoissaan. Ja tosiaan seurakuntakin oli mukana tapahtuman järjestämisessä. En kiskonut hernekeittopurkkia nenäni sen takia. Meni nyt ehkä vähän aiheen ohi, mutta myös Vantaan kaupunki osaltaan rahoitti tätä tapahtumaa eli vaikka olikin pääsääntöisensti vapaaehtoisvoimin hoidettu juttu, niin esimerkiksi järjestysmiesten palkkaamiseen kaupunki antoi rahat.