Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Danderemonk_Tomi kirjoitti:
Allekirjoitan tuon 'Reipas ja tunnollinen Lammas'-nimimerkin huomion, ettei kaikkeen kannata puuttua ja lähteä mukaan. Se nimenomaan ruokkii narsististen nöyryytyshovi-ihmisten tyhjää egoa antaa heille huomiota, mikä ei heille kuulu. Jättämällä heidät yksin oma elämänlaatusi paranee ja narsisti joutuu kasvamaan ihmisenä.
Asiasta kukkaruukkuun, HSL:n matkakortin nettilataus toimi näin ensikertalaiselle yllättävän kivuttomasti. Piti vain maksutapa valita ja kaikki muut tiedot ovat oletuksena edellisestä latauksesta näkyvissä.
Valitettavasti narsismin ongelma on juuri se, että narsisti ei kasva ihmisenä. Hän ei kykene oppimaan virheistään eikä jättämään muita rauhaan.
Mutta silloin pitääkin vaan yksinkertaisesti ignoorata koko narsisti. Katsoin just eilen Yle Areenasta ruotsalaisen dokumentin Stalker. Ja joo, kun sille stalkkerille antoi huuomiota, niin se vain yltyi. Ei sillä, että sillä uhrilla noin muutenkaan olisi ollut kovin helppoa, mutta jokatapauksessa huomion antaminen stalkkerille vain pahensi stalkkerin toimintaa.
Vain itseään voi muuttaa, ei toisia. Narsisti kyllä etsii uuden kohteen, jos juuri sinä et suostukaan enää kohteeksi. Mutta saatpahan sentään itse olla rauhassa.
Danderemonk_Tomi kirjoitti:
Allekirjoitan tuon 'Reipas ja tunnollinen Lammas'-nimimerkin huomion, ettei kaikkeen kannata puuttua ja lähteä mukaan. Se nimenomaan ruokkii narsististen nöyryytyshovi-ihmisten tyhjää egoa antaa heille huomiota, mikä ei heille kuulu. Jättämällä heidät yksin oma elämänlaatusi paranee ja narsisti joutuu kasvamaan ihmisenä.
Asiasta kukkaruukkuun, HSL:n matkakortin nettilataus toimi näin ensikertalaiselle yllättävän kivuttomasti. Piti vain maksutapa valita ja kaikki muut tiedot ovat oletuksena edellisestä latauksesta näkyvissä.
Kukkaruukusta sen verran, että HSL:llä oli aika pitkäkin tauko (oisko ollut jopa yli vuoden???), kun nettilataus ei toiminut lainkaan. Pitä aina varmistaa, paljonko matkakortilla olikaan rahaa ja huolehtia siitä, että kävi sen jossain lataamassa. Sitten tuli uudistus, että joukkoliikenteessä pystyi maksamaan ihan vaan pankkikortillakin. Eli vilautti siinä kortinlukijassa samalla tavalla kuin matkakorttiakin. Pankkikortin käyttö tietysti on järkevää vain silloin, jos ostaa kertalipun eikä kovin usein koko joukkoliikennettä tartvitse. Matkakorttiin jos lataa arvoa, niin lippu per matka on silloin halvempi kuin pankkikortilla maksaessa. Siksi mulla on edelleen se matkakortti ja hyvä, että siihen voi ladata arvoa taas netissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle iskee toisinaan matkakuume tai jopa seikkailunhalu, kun näen kaukojunan kiitävän jossain. Joskus voisi jopa tehdä pikaisen päätöksen vain lähteä junalla johonkin tuntemattomaan kaupunkiin, jossa en ole ennen käynyt. Siellä sitten katselisi ihan rauhassa paikallista elämää, nauttisi hyvää ruokaa ja varaisi yöksi hotellihuoneen. Reissulta palaisi yhtä kokemusta rikkaampana seuraavana päivänä takaisin taas arkeen. Kai se kotimaan matkailukin avartaa.
Mulla vähän sama juttu. Mutta koska mulla on sekä kissa että varsinkin tuo koira, niin en voi noin vain lähteä hetken mielijohteesta minnekään. Kissalle on toki helpompi saada hoitaja (varmasti toi seinnaapurikin kävisi sen ruokkimassa), mutta koira taas pitää viedä sen kolme kertaa päivässä ulos eikä se muutenkaan ole samalla tavalla "itsenäinen" kuin kissani, niin joko jonkun pitäisi tulla mun reissuni ajaksi tänne asumaan tai sitten mun viedä koira jollekin hoitajalle.
Mulla on jo 41 vuoden ajan ollut aina lemmikkejä. Siis 13-vuotiaasta lähtien. Tai no oli edellisen koiran jälkeen 2 viikkoa, kun kotona ei kuulunutkaan tassujen töminää. Ei mun koti silloin edes tuntunut enää kodilta. Nyt sekä kissa että koira on jo vanhoja ja välillä mietin, että jospa ei noiden jälkeen enää ottaisi lemmikkejä. Olisi vapaa menemään ja tulemaan miten haluaa. Mennä vaikka istuskelemaan Pasilan asemalle ja hypätä seuraavaan kaukojunaan ihan riippumatta siitä, mihin se juna menee. Mutta osaisinko mä enää elää niin, että ei olisi kodilta tuntuvaa kotia vaan pelkkä majapaikka?
Nro 99: "Onko pelkkää asennetta Euroopan korkein työttömyys, valtion ennätysvelkaantuminen, tarkkikselle joutuminen, luottoluokituksen lasku, BKTn lasku, sosiaalimenojen kasvu yms?
Ja siis säästäjä suomalaisilla on, mutta kulutusta heikentää tuntematon jarru. Ja siis minkä tilaston perusteella kuluttajien luottamus on ennätystasolla? "
Voisihan tuon asian kääntää niinkinpäin, että ihan liian pitkään suomalaisten kulutus on ollut erilaisten tukien varassa. Kansalaisilla on siis ollut varaa kuluttaa kaikkeen turhaan ja tarpeettomaankin, joten kansantalouden kannalta ei ole ollut väliä, saadaanko tänne rahaa muualta maailmasta eli viennin kautta vai pestäänkö vaan vuorotellen toistemme pyykkejä ja keitellään toisillemme kahvia. Jos on totuttu "tili tuli, tili meni" -elämään ja luotettu siihen, että jos sairastuu tms, niin yhteiskunta elättää sen jälkeen, niin onhan tämä muutos nyt aika erikoinen. Siis että pitää sen työssäkäyvänkin laittaa kukkaronnyörit tiukalle ja säästää pahan päivän varalle. Luonnollisesti tästä seuraa, että ihan kaikkea kivaa ja hauskaa ei enää elämiseen tarvitakaan ja konkurssien ja työttömyyden määrä kasvaa. Mä olen jo sen verran vanha, ettei mun vanhemmilleni olisi tullut mieleenkään maksaa yhdestä kahvkupillisesta (jonka joku muu on keittänyt) kokonaisen kahvipaketin hintaa. Tai että takki olisi heitetty roskiin sen takia, että yksi nappi on irronnut, ja ostettu sitten uusi takki. Kuulun vielä sukupolveen, jolle säästäminen on ollut hyve ja tuhlaaminen pahe. Ja ei, en ole Kokoomuksen kannattaja vaan poliittisesti sitoutumaton, mutta ymmärrän tuon Kokoomuksen näkemyksen, että itsekin pitäisi ennakoida omaa elämäänsä eikä vetää kaikkea vaan tico tico.
En ole käynyt katsomassa. Kalevala on kyllä tullut luettua kannesta kanteen parikin kertaa, samoin Kanteletar.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/