Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tätä Marinin mollausta, kun oli maailmanlaajuinen hätä pandemian vuoksi oli hyvä että luotiin toivoa ihmisille. Jos vertaa tätä hallitusta, on niin sotaisaa meininkiä, ei minkäänlaista toivoa tulevasta. Marinin hallitus tuki esim yrityksiä, ja näin estettiin konkurssit ja työt jatkui ihmisillä. Nyt konkursseja tulee päivittäin. Ihmiset luotti enemmän tulevaisuuteen kuin nyt.

Konkunrsseja tulee joka vuosi päivittäin. Tällä hetkellä uusia yrityksiä kuitenkin perustetaan ennätysmääriä ja enemmän kuin konkursseja.

Mutta ovatko nämä uudet yritykset tuottavia? Työllistävätkö ne muuta kuin perustajan? Onko liikevaihto kohtuullinen vai nappikauppaa jolla yrittäj nippanappa elättää itsensä?

Onko sillä merkitystä? Jos nyt työllistää edes yrittäjän itsensä, niin on ainakin yksi työtön vähemmän. Se, että suurin osa työssäkäyvistä on palkansaajia, on verraten uusi ilmiö. Ei tarvitse mennä kuin noin 100 vuotta ajassa taaksepäin ja moni teki silloin ihan "yrittäjäperiaatteella" töitä, vaikka toiselle töitä tekikin. Toki tehtaissa jne oli ihan palkansaajia, mutta noin muutoin omaa osaamista myytiin sille, joka oli valmis siitä maksamaan. Lyhyitäkin pätkiä. 

Nro 127: "Niinpä. Korkea hintahan kertoo liikakysynnästä tuotantoon nähden, eli sähköä korkean hinnan aikana säästelevä on itseasiassa se altruisti, joka huolehtii omalta osaltaan että energiaa on esim välttämättömään lämmittämiseen myös heille, jotka eivät itse maksa sähkölaskuaan ja näin ollen välitä kulutuspiikeistä."

Totta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta touhuta öisin ja nukkua päivisin. Ei mun isälläkään ollut vielä silloin, kun äiti vielä eli. Mutta nyt hänellä on ja pörssisähkön seuraaminen pitää hänen mielensäkin virkeänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neulomisesta tuli mieleeni- kun äitini tyttönä ollessaan halusi villatakin niin ensin piti keritä lammas, käsitellä ja kehrätä villa.

Vähän helpompaa on nykyään!

On todellakin helpompaa! Olen kokeillut villan kehräämistä, lopputulos oli aika mielenkiintoinen. Ei oikein voinut langaksi kutsua, oli paremminkin nyöriä :)  

Mun edellinen koirani oli alaskanmalamuutti. Siis sellainen arktinen rotu, kuormanvetokoira. Sillä oli rodulleen tyypillinen tosi tuuhea ja  lämmittävä pohjavilla, joka sitten keväisin aina lähti irti. Se karvan määrä oli ihan älytön. Jossain netissä sitten joku kyseli, oisko kenellläkään lahjoittaa koirankarvoja. Olin ensin että mitä ihmettä, mutta tämä nainen teki itse lankaa ja just tällaisten arktisten rotujen pohjavillakarvat olivat hyviä lampaanvillaan sekoitettuna. Hän kävi useamman vuoden hakemassa joka kevät multa monta muovikassillista koirankarvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaan edesmenneen äitini minulle neulomiin villasukkiin oli ilmestynyt pari reikää, ahkerasti käytössä ovat olleet.  Minähän parsin reiät, en raatsi heittää vielä sukkia pois, vaikka itseltäkin uusia sukkia syntyy välillä kuin sieniä sateella.  Nämä lämmittävät jalkojani vielä pitkään, äidin tekemät.

Melkoisen laiska päivä tänään(kin).

Ihana tarina, ihanat sukat. Onkohan 100% villaa, itse kehrättyä lankaa omasta lampaasta, nimeltään Lapsu?

Hei, ei ole sukkani itse kehrätystä langasta tehdyt, eikä varmaan 100 % villaakaan. Meillä ei ole koskaan ollut lampaita, vaikka lypsykarjaa olikin.  Lämpimät sukat kuitenkin.

Seiska veikka muutettiin 80% villaiseksi, aiemmin oli 75%. Moni moittii muutos

Joo, vähän nousi jo kylmät väreet, kun ajattelin, että kohta joudun kerityksi :D

Vierailija kirjoitti:

80 luvulla vietettiin suurta kulutusjuhlaa. Siihenkö apn viittaus siis liittyy?

Kulutusjuhlaa vietti kuitenkin aikuiset, ei lapset. Nykyisin yhä useammin perheen lapsilla on kalliimpaa ja vanhemmilla sitten halvempaa. Lasten kilpavarustelu alkoi oikeastaan vasta tämän vuosituhannen alussa.