Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Mä olen vain kerran törmännyt high effort  -mieheen.  Mentiin treffeille hienoon ja kalliiseen ravintolaan. Elettiin 1980-luvun alkuvuosia ja yleensä miehet ehdotti just jotain kävelyä tai ehkä leffassa käyntiä. Jälkiruuan aikaan tämä high effort sai sitten sanotuksi,  että haluaisi mun isän firmaan töihin 🤣 Onneksi mulla oli mukana tarpeeksi rahaa,  että sain maksettua omat sapuskani itse.  Toisia treffejä tän tyypin kanssa ei tullut.

Mutta ottiko isäsi sen töihin?

Ei todellakaan ottanut. 

Vierailija kirjoitti:

Kauppareissu edessä mullakin ja sattumalta myös suodatinpussit tärkeimpinä ostoslistalla. Talouspaperin avulla aamukahvit, käy se niinkin. 

Meidän kilpparit matkaa mukaan mökille, ovat matkailleet Lapissakin ilman ongelmia. Mökillä niillä on siirrettävä ulkohäkki lämpimiä päiviä varten, nautiskelevat varsinkin apilankukista. 

Mun siskolla on nykyisin mökillä paikka kilpikonnille,  mutta jos on kylmät ilmat,  niin mökki kestää jonkin aikaa lämmitä. Usein viekin ne tyttärelleen hoitoon,  mutta nyt tytärkin lähtee mökille. Kesällä gonzalesit on mökillä ja niillä kans lämpimiä päiviä varten siellä ulkoaitaus. 

Tuli vielä mieleen ystäväni pojasta.  Kun meillä sattui se vesivahinko ja oli viikko aikaa tyhjentää asunnon koko alakerta, poikaani lukuunottamatta koko mun suku hävisi kuin pierut Saharaan.  Mutta tämä ystäväni poika sekä siskonsa ja siskonsa avomies tuli jo heti samana päivänä meille avuksi. Hyväsydämisiä ihmisiä ja valmiita auttamaan asioissa, joissa pystyvät. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Huomenta nasut! Puhelin soi aamulla jo ennen kahdeksaa. Olin just laittamassa aamiaista ja ajattelin,  että ei kai tänään ole ensi viikon remppamiehiä jo tulossa käymään.  Mutta soittaja olikin ystäväni poika. Ovat vähävaraisia ja varsinkin näin alkuvuodesta,  kun lääkekatot ei ole tulleet täyteen, talous tosi tiukalla.  Mä tiedän, että on todella vaikeaa pyytää rahaa lainaksi,  mutta koiransa on sairastellut ja sen eläinlääkäriluluihin varatut rahat käytetty.  Ja nyt koira pitäisi kuitenkin käyttää lääkärissä.  Olen sanonut heille, että multa saa ja pitääkin pyytää apua, jos tarvitsevat.  Tiedän,  miten tärkeä ja rakas se koira on nuorelle Asperger-miehelle,  joten tietenkin autan. Pyysi monta kertaa anteeksi,  kun joutui pyytämään rahaa lainaksi.  Ja kiitti vuolaasti,  kun autoin. Sanoin,  että voi maksaa pienissä osissa takaisin ja jos satun kuolemaan ennenkuin laina on maksettu loppuun, niin velka kuittaantuu sillä,  että tulee arkunkantajaksi. Hän naurahti ja sanoi,  että tulisi hän muutenkin. 

Päivän "hyvä työ " on nyt tehty,  kohta lähden ruokkimaan siskoni kilpikonnat. Eilen muistin ostaa narsissit,  mutta unohdin ostaa kahvin suodatinpusseja.  Kauppareissukin siis vielä edessä. 

Olipa koskettava tarina. Sulla on suuri sydän. Mitä kilpikonnat syö? Pitääkö usein ruokkia? 

 

Kiireistä kiirastorstaita kaikille söpönassuille

t. Nasu

Nämä on kreikanmaakilpikonnia eli aika isoja. Syövät salaattia,  kurkkua,  omenaa,  banaania,  vesimelonia yms.  Eivät tarvitse erikseen vettä,  koska saavat riittävästi nesteitä noista ruuistakin.  Pitääpä vilkaista,  joko mun pihassa olisi voikukanlehtiä.  Ne kevään varhaiset lehdet on niiden herkkua.  

Yleensä tuollaiset konnat horrostaa talvet,  mutta siskollani ne on isoissa terraarioissa,  joissa lämmitys ja valot.  Ruokaa käyn antamassa kerran päivässä.  Aamupäivällä.  Aiemmin piti aamulla laittaa terraarioon valot ja illalla käydä sammuttamassa ne,  mutta siskoni hankki ajastimen ja nyt riittää vain ruokkiminen. 

Huomenta nasut! Puhelin soi aamulla jo ennen kahdeksaa. Olin just laittamassa aamiaista ja ajattelin,  että ei kai tänään ole ensi viikon remppamiehiä jo tulossa käymään.  Mutta soittaja olikin ystäväni poika. Ovat vähävaraisia ja varsinkin näin alkuvuodesta,  kun lääkekatot ei ole tulleet täyteen, talous tosi tiukalla.  Mä tiedän, että on todella vaikeaa pyytää rahaa lainaksi,  mutta koiransa on sairastellut ja sen eläinlääkäriluluihin varatut rahat käytetty.  Ja nyt koira pitäisi kuitenkin käyttää lääkärissä.  Olen sanonut heille, että multa saa ja pitääkin pyytää apua, jos tarvitsevat.  Tiedän,  miten tärkeä ja rakas se koira on nuorelle Asperger-miehelle,  joten tietenkin autan. Pyysi monta kertaa anteeksi,  kun joutui pyytämään rahaa lainaksi.  Ja kiitti vuolaasti,  kun autoin. Sanoin,  että voi maksaa pienissä osissa takaisin ja jos satun kuolemaan ennenkuin laina on maksettu loppuun, niin velka kuittaantuu sillä,  että tulee arkunkantajaksi. Hän naurahti ja sanoi,  että tulisi hän muutenkin. 

Päivän "hyvä työ " on nyt tehty,  kohta lähden ruokkimaan siskoni kilpikonnat. Eilen muistin ostaa narsissit,  mutta unohdin ostaa kahvin suodatinpusseja.  Kauppareissukin siis vielä edessä.