Reipas ja tunnollinen lammas

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 282: Niin samaa mieltä. Meidän tukijärjestelmä on muutenkin aika outo. Mulla on tuttuja, jotka ovat pienipalkkaisia ja ovat tarvinneet yhteiskunnan tukia. Kun lapsi täyttää 18, se on käytännössä pakko heittää pihalle, koska sitä nuorta ei katsotakaan enää perheeseen kuuluvaksi vaan se on oma yksikkönsä. Ja sitten vanhemman muutettava alaikäisten lastensa kanssa pienempään asuntoon. Mitä pienempi asunto, sitä suurempi neliövuokra. Ja sitten se 18 v omassa vuokrakämpässään vielä erikseen. Paljonko yhteiskunta säästää tässä? Ei euroakaan vaan maksaa vieläkin enemmän. 

Lisään tähän vielä, että meidän päättäjillä on noin muutenkin aika kummallisia suunnitelmia. Halutaan, että kansalaiset huolehtisivat enemmän vanhuksistaan. Sinänsä kaunis ajatus, mutta miten tämä onnistuisi? Ihmisillä on varaa yhä pienempiin asuntoihin, joten mihin se mummo tai pappa niissä laitettaisiin? Sinne isoon esteettömään kylpyhuoneeseenko? Sitäpaitsi vanhuksilla on edelleenkin itsemnääräämisoikeus. Ei heidän ole pakko muuttaa yhtään minnekään, jos eivät halua. Itsemääräämisoikeus koskee myös raha-asioita, jos ei ole vielä kyseessä edunvalvonnassa oleva muistisairas. Päättäjät olettavat, että lapset maksavat vanhuksen koko elämän, jos vanhus itse ei halua maksaa mitään itse. Omaishoidontuki on aivan naurettavan pieni samoin kuin siitä pikkusummasta kertyvä eläkekin. Työnantajat voivat vaatia nykyisin työntekijöiltään enemmän kuin koskaan ja ensi vuonna vieläkin enemmän. Samaan aikaa pitäisi keksiä, miten sen vanhuksen saa mahtumaan kuvioon. Mission impossible. Eikä mulla edelleenkään ole viisastenkiveä asian ratkaisemiseksi. 

Tuhannella eurolla pääset nippanappa varsin simppeleihin tutkimuksiin esimerkiksi Mehiläisessä. Pari vuotta sitten mulla meni päälle tonni pelkkiin verikokeisiin. Mutta noin muuten niin mä olen todella iloinen siitä, että olen säästänyt ja sijoittanut. Pystyin hyppäämään oravanpyörästä pois jo ennen alinta eläkeikää. Kohta 3 kuukautta olen ollut oloneuvoksena, eläkeikään vielä 8 kuukautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tuosta syystä pelkäät? 

Meinasinkin kirjoittaa, että autokyyti ei ole se syy, miksi pelkään vaikka aloituksesta taisi saada sen käsityksen. Poika vaan on muuttunut jollain tavalla. En osaa sen paremmin selittää, mutta äitinä huomaan sen.

- ap

 

Sulla oli vssiin mies silloin, kun omat lapsesi olivat alaikäisiä? Jos olisit ollut silloin yh, niin voisit ymmärtää, että yh-pojallasi saattaa olla stressiä ilman äitiäänkin. Sitäpaitsi kaikki me muututaan. Et sinäkään ole nyt samanlainen kuin 20-vuotiaana. 

Missä päin maailmaa asut, kun taksit ei kulje? Mulla on hyvä ja auttavainen poika, mutta kyllä mä nyt sairaalaan pääsen ilman poikaanikin. Taksilla tai sitten, jos olen tosi huonossa hapessa ja tilanne on akuutti, niin ambulanssilla. En minäkään Bernerin taksiuudistuksen jälkeen mielelläni taksia käytä, mutta jos sairaalaan pitää päästä, niin silloin käytän.

Nro 282: Niin samaa mieltä. Meidän tukijärjestelmä on muutenkin aika outo. Mulla on tuttuja, jotka ovat pienipalkkaisia ja ovat tarvinneet yhteiskunnan tukia. Kun lapsi täyttää 18, se on käytännössä pakko heittää pihalle, koska sitä nuorta ei katsotakaan enää perheeseen kuuluvaksi vaan se on oma yksikkönsä. Ja sitten vanhemman muutettava alaikäisten lastensa kanssa pienempään asuntoon. Mitä pienempi asunto, sitä suurempi neliövuokra. Ja sitten se 18 v omassa vuokrakämpässään vielä erikseen. Paljonko yhteiskunta säästää tässä? Ei euroakaan vaan maksaa vieläkin enemmän.