Reipas ja tunnollinen lammas

Luin nyt tarkemmin aloituksen Ota selvää lapsesi opetussuunnitelmasta. Ei ole niin väliä, mistä kirjoista opetat vai hankitko mitään oppikirjaa ollenkaan. Selvitä siitä opetussuunnitelmasta, mitä lapsesi pitäisi tämän vuoden aikana oppia. Ja  jos lapsesi on innokas oppija, katso myös ensi vuoden opetussuunnitelma. Voit opettaa jo niitäkin asioita, mitkä koulussa tulee vasta ensi vuonna.

Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta kun olivat vielä koulussa, tietenkin opetin. Varsinkin kuopus on samanlainen kuin minä eli oppii paremmin tekemällä kuin lukemalla. Mä olisin aikoinaan voinut lukea vaikka 100 it-alan kirjaa kannesta kanteen kolme kertaa, mutta en mä olisi pystynyt soveltamaan sitä tietoa käytäntöön pelkän lukemisen perusteella vaan mun pitää tehdä sitä koodiakin samalla, kun asia oppikirjoissa eteni. Ja jo 1970-luvun lopulla mun isänikin, kun lukiossa mulla oli pitkä fysiikka,. aika ajoin auttoi mua ymmärtämään, mitä missäkin on kyse. Ei siis ottanut opettajan roolia kokonaan itselleen, mutta antoi tukiopetusta. En ole mikään älykkö enkä muukaan Mensan jäsen, mutta ulkoa - haikionkalahaukionkala - opettelun sijasta mun pitää ymmärtää, mistä on kyse. Ja kun isä aikoinaan opetti ymmärtämään pitkän matikan juttujakin, niin eihän mun tarvinnut opetella ulkoa kuin muutama laskukaava ja kaikki muut laskukaavat pystyin johtamaan niistä muutamasta ulkoa opetellusta. Kun ymmärsin, mistä on kyse. Muistan aikoinaan sairaanhoito-opistosta, miten monille lääkelaskut oli ihan älyttömän vaikeita. Tentissä kun ei saanu olla yhtään vastausta väärin, niin moni kurssikaveri reputti. Useammankin kerran. Mä laskin ne laskut aina yhtälöillä ja opettaja joskus ihmetteli, että hän ei ymmärtänyt niistä mun yhtälöistä yhtään mitään, mutta lopputulos oli aina oikein. Vaikka ne tarvittavat laskukaavat oli opetettu jo oppikoulussa (ei siis olleet edes lukion matematiikkaa). 



Kuopus aikoinaan takkusi kertolaskuissa eikä sitä muutenkaan kauheesti napannut koulunkäynti (koulukiusattu kun oli jo ekasta luokasta lähtien), niin mä koodasin sille simppelin pelin, jolla harjoittelee kertolaskuja. Oli aina 20 laskua per pelisessio ja jos sai ne kaikki oikein, maksoin pojalle markan. Yksi ilta ja 20 markkaa ja poika osasi kertotaulut miten päin vaan. Sittemmin sen kaveritkin alkoivat käydä meillä pelaamassa kertotaulupeliä.



Esikoiseni otti ensimmäiset askeleensa koulutiellä pahimpina lamavuosina ja koska silloin opettajia lomautettiin paljon, oli ihan selvää, että vanhemmat joutuivat paikkaamaan tätä opetuksen vajetta. 

Vierailija kirjoitti:

"En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koko sen ajan, kun Suomessa terveydenhuoltoa on ajettu alas. päättäjissä on ollut juuri suurten ikäluokkien edustajia. Ja heidän äänestäjissään myös. Eivät tämän päivän 20-40 -vuotiaat ole millään tavalla vastuussa siitä, missä tilassa vanhustenhoito nyt on. 

Suuret ikäluokat teki aikoinaan oikein hyviä päätöksiä sen suhteen, että yhteiskunta huolehti suurten ikäluokkien vanhemmista. Mutta jostain syystä unohtivat tehdä sellaisia päätöksiä, että yhteiskunta tulisi aikanaan huolehtimaan heistä itsestään. "

 

Et viittis nuoleskella kuitenkaan. Eikö 40-60v ole mistään vastuussa? Ketkä tällä hetkellä päätöksiä tekevät?

Terveydenhuollon alasajo ja erityisesti vanhustenhuollon ja psykiatrisen sairaanhoidon alasajo alkoin jo 1990-luvun alussa. Suuret ikäluokat olivat silloin vanhimmillaankin vasta noin 50-vuotiaita. Eli juuri niitä, jotka olivat silloin päättävissä elimissä. Nämä nykyiset 40-60-vuotiaat olivat silloin 10-30-vuotiaita. Ei tämä vanhustenhuollon katastrofi ole tämän päivän 40-60-vuotiaiden syytä vaan tässä on tehty jo kymmeniä vuosia sellaisia päätöksiä, joilla terveydenhuoltoa on ajettu alas. Jos suuria ikäluokkia ei itseäänkään kiinnostanut oma vanhuutensa, miksi nykyisiä 40-60-vuotiaita pitäisi kiinnostaa suurten ikäluokkien vanhuus? 



En nuoleskele ketään, mutta jos mä yksityishenkilönä hummaisin kaikki rahani johonkin kivaan ja mukavaan kuten vaikka ulkomaanmatkoihin, niin en mä katsoisi oikeudekseni vaatia, että mun lapseni alkaisivat elättää mua sen jälkeen, kun olen hummannut rahani. Ja vaikka en kuulukaan virallisiin suuriin ikäluokkiin, tottakai mulla on jo nyt säästöjä ja sijoituksia sitä varten, että aikanaan pystyn ostamaan erilaisia palveluita. 

Vierailija kirjoitti:

Ei hätää hoitajat, meillä on 595 netto kuukaudessa työmarkkinatuki, kun saatte sen irtisanomislapun. 

Sillä ei ehkä käydä baarissa, mutta... eli kotona vaan... 😂😁😜

Niin iloinen kuin ehkä olisitkin siitä, että kaikki muutkin tässä maassa jäisivät työttömiksi, niin voin kertoa sulle, että nyt ja tulevaisuudessakin rahalla saa hoitoa. Se työttömäksi jäänyt hoitaja voi ryhtyä tarjoamaan hoivapalveluita niille, joilla on varaa maksaa hoidostaan. Joko jonkun yksityisen firman kautta tai ihan vaan ammatinharjoittajana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin niittää kuin kylvää. Nykyiset ikäihmiset ovat ottaneet hyvinvointivaltiosta irti kaiken minkä siitä saa ja jättäneet huomiotta miten hyvinvointia voidaan ylläpitää tulevaisuudessa.

"Ei voida" taisi tulla aiemmin kun he tajusivatkaan, tyhjennettyään pajatson.

 

Mitä räksytät paskahousu. Ole kerrankin ratkaisukeskeinen ja kerro miten tämä ongelma olisi pitänyt/pitäisi hoitaa?

Mutta suoraan sanottuna, enkä ääliö ole boomeri, sinunlaisesi vidun vaikertajat pitäisi lähettää Siperiaan.

Ei armoa!

Ja hoida prkle kakarasi nykyistä paremmin!

STANAN VTUN RY'SÄN KÄTYRI

 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Koko sen ajan, kun Suomessa terveydenhuoltoa on ajettu alas. päättäjissä on ollut juuri suurten ikäluokkien edustajia. Ja heidän äänestäjissään myös. Eivät tämän päivän 20-40 -vuotiaat ole millään tavalla vastuussa siitä, missä tilassa vanhustenhoito nyt on. 



Suuret ikäluokat teki aikoinaan oikein hyviä päätöksiä sen suhteen, että yhteiskunta huolehti suurten ikäluokkien vanhemmista. Mutta jostain syystä unohtivat tehdä sellaisia päätöksiä, että yhteiskunta tulisi aikanaan huolehtimaan heistä itsestään.