Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Profile picture for user Reipas ja tunnollinen lammas

Reipas ja tunnollinen lammas

Seurattavat (1) Seuraajat (1)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

Näytä aiemmat lainaukset

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas, mitä ruokalajeja retroruokaviikkoihisi kuuluu? (Hyvä nimimerkki sulla 😁)

Kiitos :) Joku palstalainen kutsui mua aikoinaan reippaaksi ja tunnolliseksi lampaaksi, kun käytin pandemian aikana hengityssuojainta ja kävin ottamassa rokotteet. Olin jo pitkään miettinyt, minkä nimimerkin tänne ottaisin, mutta tuo palstalainen päättikin puolestani.



Mun retroruokani ovat 1960- ja 1970-luvuilta. Tillilihaa, kaalilaatikkoa, silakkalaatikkoa (joo, tätä tein vain kerran enkä edelleenkään tykännyt), sipattia (eli  kinkkua valkokastikkeessa), just se ketjussa mainittu metsästäjänleipä (sekä opperaleipä), kananmunakastike (eli keitettyä kananmunaa valkokastikkeressa), lihakeitto (oikeasta keittolihasta, joten vaatii ensin pitkään keittämisen liemessä, jossa laakerinlehtiä, porkkanaa, sipulia, kokonaisia mustapippureita ja suolaa), maksapihvit,

Virhe edellisessä: ei kokonaisia mustapippureita vaan kokonaisia maustepippureita. Yleensäkin maustepippuri ja valkopipuri on jäänyt aika vähiin, kun mustapippuri on tullut tilalle. Mutta just ne valkopippuri ja maustepippuri vie mut aika hyvin lapsuuuteni makumaailmaan. Olipa kyse makkarakastikkeesta, läskisoosista tai mistä tahansa muusta.

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas, mitä ruokalajeja retroruokaviikkoihisi kuuluu? (Hyvä nimimerkki sulla 😁)

Kiitos :) Joku palstalainen kutsui mua aikoinaan reippaaksi ja tunnolliseksi lampaaksi, kun käytin pandemian aikana hengityssuojainta ja kävin ottamassa rokotteet. Olin jo pitkään miettinyt, minkä nimimerkin tänne ottaisin, mutta tuo palstalainen päättikin puolestani.



Mun retroruokani ovat 1960- ja 1970-luvuilta. Tillilihaa, kaalilaatikkoa, silakkalaatikkoa (joo, tätä tein vain kerran enkä edelleenkään tykännyt), sipattia (eli  kinkkua valkokastikkeessa), just se ketjussa mainittu metsästäjänleipä (sekä opperaleipä), kananmunakastike (eli keitettyä kananmunaa valkokastikkeressa), lihakeitto (oikeasta keittolihasta, joten vaatii ensin pitkään keittämisen liemessä, jossa laakerinlehtiä, porkkanaa, sipulia, kokonaisia mustapippureita ja suolaa), maksapihvit, paistetut silakat yms. 

24/26 |
28.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kaikki tykkää lapsista. Ei muiden eikä halua omiakaan. 

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisuus on muuttanut luonnettaan. 80-luvulla vieraita tuli kylään etukäteen ilmoittamatta, laitettiin hiivaleipää, juustoa ja lauantaimakkaraa pöytään, keitettiin kahvia ja puhuttiin päivänpolttavia. Oli se tähän tämän päivän facepäivitysklikkailuun verrattuna aivan ylivoimaista.

Tämäkin on kyllä vähän ollut tapauskohtaista. Toki kasarilla suurin osa teki töitä ma-pe klo 8-16, mutta ei silloinkaan kyllä paukattu milloin vaan vuorotyötä tekevien luokse. Vähintään soitettiin etukäteen, mutta mäkin aina vedin yövuoron jälkeen puhelimen pistokkeen irti seinästä just sitä varten, että kukaan ei soita vaan saan nukkua rauhassa. Nykyisin yhä useampi tekee enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä työaikaa. Ja kun on vielä ne muut kodin ulkopuoliset menot, on jo aikaa ja bensaa säästääkseen parempi varmistaa etukäteen, että kyläpaikassa ollaan kotona. Lisäksi etätyöt ovat yleistyneet, joten joku saattaa hyvinkin vielä klo 18 tehdä töitä. 



Mutta tosiaan kasarilla oli aika monella varsin säännöllinen päivärytmi. Ei menty kyläilemään päivällisaikaan vaan vasta sen jälkeen. Ja muistan itse sen, ettei kavereille edes soitettu siihen aikana, kun yleensä lapsia alettiin laittaa iltapesuille. Eikä myöskään enää klo 21:30 jälkeen, jos ei erikseen oltu sovittu, että soittaa niin myöhään. 

Näytä aiemmat lainaukset

Nro 59: Mä olen kanssasi samaa mieltä. Nostaisin esiin tässä kuitenkin vielä sellaisen asian, että joskus aiempina vuosina ne oikeat asiantuntijatkaan eivät halunneet kiireellä naamaansa julkisuuteen ladellen mitä erilaisimpia johtopäätöksiä samoista tieteellisistä tutkimuksista. Asiantuntijat keskustelivat ja väittelivät  tutkimustuloksista ensin keskenään ja vasta sitten, kun jonkinlainen konsensus oli syntynyt, tavallisella kansalaiselle kerrottiin asiasta. Pandemia opetti meille, että vaikka miten meidän asiantuntijat seuraavat tutkimuksia, yks sanoo julkisuudessa yhtä ja toinen taas ihan päinvastaista. Ja tästä seuraa, että kansalainen saa itse päättää, ketä kulloinkin uskoo. Ja yleensähän ihminen uskoo mieluiten sitä, joka parhaiten tukee ihmisen omaa ajattelutapaa tai käsitystä. 

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.