Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 250: "Hoiva pysyy naisten harteilla ihan niin kauan kuin länkytetään naisten hoivavietistä. Kutsumus on jo alettu ymmärtää fiktioksi."

Totta. Ja vielä, kun ymmärretään, että ottamalla kissan, koiran tai jonkun muun lemmikkieläimen, sitä voi hoivata niin paljon kuin haluaa. Ihan pieni lapsi saattaa herättääkin jonkinlaista hoivahalua, koska ne ovat kuitenkin söpöjä. Vanhukset harvemmin ovat söpöjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhempi, sitä enemmän paskaa on voinut kokea elämänsä aikana. Jos ihminen voi huonosti, niin vuotaa sen ulospäin myös herkemmin.

Pitäkää itsestänne huolta!

 

 Alkaa yleensä tuosta noin 30v ja ylöspäin. 

Mutta ei kai sen noin pitäisi mennä? Itse kun tulen vanhaksi, en ainakaan aio olla kärttyinen. 

Aika moni ikäihminen pärjää vielä kohtuullisen hyvin, jos asiat sujuvat juuri sillä tavalla ja samoilla rutiineilla kuin mihin he ovat tottuneet. Varsinkin, jos on jo alkavaa muistisairautta. Jos jokin ei sujukaan tai muuten poikeaa normaaleista rutiineista, vanhuksella menee "koko pakka sekaisin" ja se aiheuttaa kärsimättömyyttä ja äkäisyyttä. Ja vanhus helposti kokee, että sen kärsimättämyyden aiheuttaja oli se toinen ihminen, joka ei toiminutkaan kuten vanhus olisi halunnut. Ei tietenkään oikeuta purkamaan kiukkuaan muihin ihmisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi ongelma on se, että vanhusten hoiva on pelkästään naisten harteilla. Nyt pitäisi saada myös miespuolinen väestö mukaan suunnittelemaan vanhustenhuoltoa. Syntyisikö enemmän teknologisia innovaatioita, joista olisi käytännön hyötyä? Yksittäisten vanhusten elimistön toimintojen yksilöllinen seuraaminen saattaisi auttaa siihen, ettei työstä kehkeydy tuollaista liukuhihnatyötä, jossa jokainen vanhus laitetaan kakkaamaan samaan aikaan muiden kanssa. Myös suolistomikrobien hyödyntäminen voisi olla inhimillinen ratkaisu sen sijaan, että kaikille syötetään samaa ruokaa riippumatta siitä, onko taipumusta ummetukseen tai ripuliin. Vaippojakin voisi kehittää. Vatsatautien jyllätessä muistisairaiden liikkumista voisi myös kontrolloida teknisten innovaatioiden avulla. Ryhmäkokojen pienentämistä ja hoitajien työn inhimillistämistä olisi kaikin puolin tärkeämpää ajaa kuin mahdollisuutta eutanasiaan.

Tuo pitää kyllä paikkansa. Ne miehet, jotka hoitoalalle hakeutuvat, haluavat ensihoitoon, päivystyksiin, leikkaussaleihin, teho-osastoille ja röntgeniin. Siis paikkoihin, joissa potilaskontaktit ovat suhteellisen lyhyitä ja paljon teknologiaa käytössä. Vanhukset, jotka ovat laitoshoidossa odottamassa kuolemaansa, eivät ole kovin kiinnostavia eikä siinä hoivatyön kiireessä keretä mitään innovoimaan. Jollain tavalla ehkä pidetään mielenkiintoisempana yrittää pelastaa ihmishenkiä kuin "saattohoitaa". Ja myös ne mahdolliset innovaatiotkin lähtevät ihmishenkien pelastamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

En ikinä olisi uskonut miten välinpitämätöntä porukkaa hoitoalalla on töissä. isäni oli kotihoidon asiakas ja uskomatonta mitä vääntöä heidän kanssaan. Yksi ei osaa mikroa käyttää ja toiset repivät pesukoneen johtoa pois pistokkeesta, että koko pistorasia hajoaa. Ei mitään käsitystä miten asiakkaita kohdellaan. Isäni ei kotiin enää palaa sairaalasta vaan tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja saa nähdä mitä vääntöä siellä sitten on. 

Kauheasti oletetaan, että omaiset hoitaa kaiken, mutta omaisillakin on työt ja omat perheet. Itse hoidetaan jo äärirajoilla ja sitten on sellaisia hoitajia, jotka on ihan kujalla. 

Kukaan ei pakota olemaan sellaisessa työssä kun vihaa, se on ihan ammatinvalintakysymys. 

Mun nähdäkseni ongelma on siinä, että hoivaa tarvitsevien vanhusten määrä koko ajan vain kasvaa, mutta hoiva-alan kiinnostavuus nuorten keskuudessa taas vähenee. Tästä seuraa, että yhdellä hoitajalla on yhä enemmän hoidettavia. Jos työtään ei ole enää mahdollista tehdä hyvin, alkaa sillä hoivaviettisellä harvinaisuudellakin tulla riittämättömyyden tunnetta ja työ muuttuu yhä vain kuormittavammaksi. Tähän vielä päälle kiukkuinen omainen, jonka muistisairas rakas Martta-mummi oli päässyt kaatumaan sillä aikaa, kun hoitaja oli ollut auttamassa vessaan jonkun toisen pyörätuolissa olevaa  Erkki-vaaria. Huolestuttavaa on, että nyt - jotta hoitajamitoituksestakaan ei tarvitsisi välittää - osa hyvinvointialueista suunnittelee siirtävänsä marttat ja erkit ympärivuorokautisen hoivan laitoksista yhteisölliseen asumiseen, joissa ei ole ympäri vuorokauden henkilökuntaa. Siellä sitten Martta-mummi auttaa Erkki-vaarin vessaan, jos kotihoito ei ole sopivasti paikalla. 



 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yleinen hygienia on se syy miksi taudit ovat vähenneet"

70-luvulla tuhkarokko oli vielä yleinen eikä silloin enää mikään yleinen hygienia huono ollut. 

Se tarttuu äärimmäisen helposti rokottamattomiin eikä siinä mikään käsien pesu auta. Tarttuu ihan ilmateitse. 

Kyllä oli ellet ollut porvari. Harvassa asunnossa oli suihkuja yms. niitä toki ruvettiin -80 luvulla useammin rakentamaan.

Eikä edes tiedetty perushygienista miten taudit tarttuu yms.

Puhut nyt ehkä jostain maaseudun omakotitaloista? Ihan oli kaupungeissa kerrostaloissa suihkut jo 1950-luvulla. Ja 1960-luvulla kansakoulussa pestiin käsiä ahkerasti. Silti tuhkarokko levisi. Ei ollut vielä rokotetta siihen ja kun koulussa luokalla jollain oli tuhkarokko, kaikki muutkin sen sitten saivat. Sama juttu vihurirokon, vesirokon ja sikotaudin kanssa.