Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä. Sanotaan, että ei pidetä huolta omista vanhemmsita, koska laki ei sitä vaadi. Olisiko sama homma, että ei pidettäisi huolta edes omasta lapsesta jos laki ei siitä vaadi?

 

MIssä on ihmisyys? Millaisia nämä ihmiset ovat, jotka eivät läheisistään pidä huoli ja vanhemmat ovat yleensä niitä läheisiä ellei sitten ole syystä tai toisesta (ihan aiheesta lähes välit poikki). 

 

Mielestäni tulisi velvoittaa lasten pitää vanhemmistaan huolta ja hakemuksella erikseen perustella, miksi ei voi pitää huolta omasta vanhemmastaan.

Eipä muutenkaan mikään yhteiskunta kestä sellaista, että kaikki laitostetaan ja odotetaan, että itse ei tarvitse tehdä mitään. Kyllä yhteiskunta hoitaa.

Oma lapsi on hankitu sitä silmälläpitäen, että lapsestaan pitää huolta. Sen sijaan kukaan ei ole päättänyt syntyä tähän maailmaan. Lisäksi - kuten olen jo tuolla aiemmin asiaan viitannut -  alaikäisen lapsen itsemääräämisoikeus on rajallinen ja hänen vanhempansa saavat päättää hyvin monista asioista. Ihan jo siitä, missä lapsi asuu, mitä lapsi syö ja mihin kellonaikaan, mihin aikaan lapsi menee illalla nukkumaan, mihin aikaan aamulla herää jne jne. Vanhus taas saa päättää ihan itse kaikesta, vaikka se tekisi häntä hoitavien lasten elämästä miten hankalaa tahansa. Lisäksi lapsi yleensä kehittyy, oppii asioita ja tarvitsee iän myötä yhä vähemmän vanhempiensa apua milloin misäskin asiassa. Vanhuksen kohdalla taas käy päinvastoin. Lisäksi se lapsi, jolle vaihdat vaippoja parin vuoden ajan, on huomattavasti pienikokoisempi kuin se vanhus, jolle joutuisit vaihtamaan vaippoja kenties kuinka monta vuotta. 

Mun mielestä olisi myös hyvä täsmentää, mitä vanhemmista huolta pitämisellä tarkoitetaan. On vähän eri asia käyttää vanhus silloin tällöin lääkärissä tai hoitaa vanhuksen pankkiasioita kuin olla 24/7 vahtimassa muistisairasta vanhusta,  jolta pidätyskykykin on jo hävinnyt. Mä autoin ihan mielelläni vanhempiani vuosia sitten, kun avuntarve oli vielä vähäistä ja satunnaista. Mutta kun tarve lisääntyy ja sun pitää ihan mihin tahansa aikaan vuorokaudesta - öisin ja kesken työpäiväsi - rientää paikan päälle avuksi, niin se ei oikein enää käy. Kuinka moni työnantaja edes suostuisi moiseen, että kesken päivän monta kertaa viikossa työntekijä lähteekin auttamaan vanhempiaan? Ja miten työntekijä jaksaa töissä, jos on kolmen aikaan aamuyöllä taas rientänyt pariksi tunniksi apuun ja sen jälkeen pitääkin jo aloittaa työpäivä. Kunnes puhelin taas parin tunnin päästä soi.  Mä voin omasta kokemuksestani kertoa, että siitä ei tule yhtään mitään. Mä pääsin vielä helpolla, koska mulla ei ole puolisoa ja omat lapsetkin jo aikuisia. Mutta enpä voinut vuoteen varata itselleni edes lääkäriaikaa, koska mun piti olla koko ajan tavoitettavissa ja valmiina juoksemaan välittömästi paikalle. On kaksi ihan eri asiaa käydä silloin tällöin vähän auttelemassa kuin olla 24/7 valmiudessa siten, että mitään omaa elämää ei voi olla. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viidessäkymmenessä vuodessa elämäntilanteet muuttuu useinkin jo niin paljon että se yksi ja ainoa omakotitalo ei palvele kaikkien elämänvaiheiden tarpeita. Töykeää tai ei elämäntilanteiden muuttuessa on oltava valmiutta myös tehdä muutoksia mm. siinä asumisessa.

Samaa mieltä, mutta kun vanhuksellakin on se itsemääräämisoikeus. 

Niinhän se on myös nuoremmilla. Valinnoilla vain on seurauksensa ikään katsomatta. Jostain syystä meillä on käsitys että itsemääräämisoikeus oikeuttaa tekemään mitä tahansa seurauksista välittämättä. Ei se valitettavasti niin mene.

Niin onkin, mutta jostain syystä meillä nyt ajetaan sitä, että omaiset olisivat yhä enemmän vastuussa vanhusten hoidosta. Vanhuksilla on itsemääräämisoikeus, mutta niin pitäisi olla vanhuksen lapsillakin. Tarkoitan siis, että jos vanhus kieltäytyy muuttamasta järkevämpään paikkaan asumaan, ei omaisiltakaan voi edellyttää, että he alkaisivat huolehtia enemmän vanhuksistaan. Jos vanhus sanoo "ei käy", täytyy myös omaisen voida sanoa "ei käy". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sellaista velvoitetta voi säätää, että lasten tulisi vanhempansa hoitaa.  Käytännössä se on aivan mahdotonta toteuttaa.  

Ihan helposti voi säätää. Olihan sellainen laki ennenkin. 1960-luvulla poistettiin. 

Myös monessa Euroopan maassa on laki, että lapset hoitavat vanhempansa. (Tai pulittavat täyden ylöspidon hoivapaikassa.)

Tällainen laki kyllä edellyttäisi, että vanhukset olisivat sitten samassa asemassa lapsiinsa lähden kuin mitä alaikäiset lapsetkin ovat vanhempiinsa nähden. Ts vanhuksen itsemääräämisoikeutta pitäisi rajoittaa alaikäisen itsemääräämisoikeuden tasolle. Mä joskus aiemmin olen muussa ketjussa kysellyt tuosta Saksan systeemistä eli miten siellä toimitaan, jos vanhus haluaa itsepäisesti asua jossain maaseudulla ja kieltäytyy ehdottomasti mistään ulkopuolisesta avusta? Velvoitetaanko Saksassa kauempana työskentelevä lapsi jättämään työnsä, puolisonsa ja lapsensa ja muuttamaan vanhuksen luokse? 

Vierailija kirjoitti:

Viidessäkymmenessä vuodessa elämäntilanteet muuttuu useinkin jo niin paljon että se yksi ja ainoa omakotitalo ei palvele kaikkien elämänvaiheiden tarpeita. Töykeää tai ei elämäntilanteiden muuttuessa on oltava valmiutta myös tehdä muutoksia mm. siinä asumisessa.

Samaa mieltä, mutta kun vanhuksellakin on se itsemääräämisoikeus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Portaissa kaatuilut yleistyy nopeasti vanhuksilla.

Miksi vanhukset menee minnekään portaisiin?

Tuppaa ne menemään jos talossa on yläkerta tai esim. ulkoportaat. Kun on muistisairas niin sit harhailee missä sattuu jokatapauksessa.

Siinä vaiheessa kannattaa muutta hissilliseen taloon tai taloon jossa ei ole portaita.  (Mieluiten jo siinä vaiheessa kun sitä omaa toimintakykyä ei saa eikä halua ylläpitää) Jos nyt ei halua muuttaa niin sinne yläkertaan ei ole mikään pakko mennä. Pesutilat ja sänky ensimmäiseen kerrokseen.

Meitä on moneen lähtöön ja täysin portaattomia taloja on hyvin vähän. Vähintään ne eturappuset löytyvät ja niissäkin vanhus osaa

On aika tavallista, että kun lapset tai lapsenlapset ehdottaa vanhuksilleen, että muuttaisivat esteettömään asuntoon ja mieluiten vielä palveluiden lähelle, niin vanhat jäärät eivät suostu muuttamaan.