Reipas ja tunnollinen lammas

Poikasi stressaa jo nyt rahasta (kommenttisi 69), mutta toivoo, että vaimonsa tekisi vain päivätyötä (kommenttisi 82) eli rahaa olisi vieläkin vähemmän? Miksi? Senkö vuoksi, että poikasi olisi helpompi luoda omaa uraansa, kun ei tarvitsisi huolehtia lapsista vaimon ilta-, yö- ja viikonloppuvuorojen aikana? Omaa uraa luomalla myös tienaisi enemmän ja stressi rahasta vähenisi? Pojallasi siis, vaimonsahan olisi sitten aiempaa enemmän taloudellisesti riippuvainen pojastasi ja lisäksi hänen eläkkeensä tulisi olemaan pienempi kuin mitä se on vuorotyötä tekemällä. 

Vierailija kirjoitti:

"Näinpä ja Suomessa ei kaikilla paikkakunnilla ole monia palveluita. Ei ole kannattavaa perustaa yritystä jonnekin pikkupaikkakunnalle, jos asiakkaita on vain muutama."

Monet muuttaa palveluiden perässä vaiheessa jossa niitä palveluita tarvitaan tai usein jo vähän aikaisemminkin.

Ja näin pitäisi tehdäkin eikä olettaa, että puolisukua juoksee auttamassa milloin missäkin asiassa. 

En tiedä, tuleeko tämä ostopalveluiden käyttö yleistymään tulevaisuudessa, kun yhä useampi ihan vielä työelämässä olevakin on kokenut palveluiden käytön varsin käteväksi. Joillain käy viikkosiivooja, jotkut tilaavat päivittäistavaraostoksensa kotiinkuljetuksella, jotkut esim uuden tiskikoneen ostaessaan tilaa laitteelle kotiinkuljetuksen, asennuksen ja vanhan laitteen poisviennin jne. Yhä useampi on huomannut, että kaikkea ei ole välttämätöntä tehdä itse vaan erilaiset palvelut helpottavat omaa arkea. Mulla ei ole autoa eikä ajokorttiakaan ja olen käyttänyt jo pitkään erilaisia palveluita. Vaikka se maksaakin, mulla itselläni säästyy aikaa ja aikataulut on helpompi sopia ja ne myös pitää paljon paremmin kuin jos yrittäisi saada sovittua sukulaisten tai kavereiden kanssa. Yritykseltä kun tilaa, ei tule saman päivän aamuna soittoa, että lapsi on sairaana tai tulikin jotain muuta eikä me nyt päästäkään avuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Saadakseen kutsun sukulaisen hautajaisiin edellyttää yleensä, että on melko aktiivisesti tai edes säännöllisesti pitänyt yhteyttä tämän lapsiin ja/tai lapsenlapsiin. Ei riitä, että on ollut yhteydessä tähän kuolleeseen, koska ei hän enää pysty ilmoittamaan yhtään mitään. Mulla ei ole enää vuosikymmeniin ollut serkkujeni puhelinnumeroitakaan, joten jos siskoni ei olisi aktiivisesti yhteydessä serkkuihin, en mä tietäisi sukulaisten kuolemista enkä olisi pystynyt ilmoittamaan serkuilleni äitini kuolemastakaan. Jos siskoni (joka on mua 6 vuotta vanhempi) kuolee mua ennen, toivottavasti siskoni lapset ilmoittavat asiasta serkuilleni.

Mulla taas ei ole tätini yhteystietoja. Serkkujen ja joidenkin tätien/setien tai heidän puolisoidensa  kanssa pidetään yhteyttä  (se mitä pidetään) esimerkiksi Facebookin sukuryhmissä.

Mulla ei ole tätejä eikä setiä enää elossakaan eikä meillä ole ollut somessa sukuryhmää. Vain yksi tädeistäni on koskaan edes ollut Facebookissa, muut vanhempieni sisarukset kuolivat jo ennenkuin Facebookin käyttö edes yleistyi. Tuon yhden tätini, joka sattui olemaan kummitätini, kanssa viestiteltiin Facebookin kautta, mutta kun hän kuoli, ei ole tullut viestiteltyä sukulaisten kanssa. Hänen tyttäreltään sain kutsun kummitätini hautajaisiin siskoni välityksellä, mutta koska vainaja oli ollut isäni viimeinen elossa ollut sisarus eikä muistisairasta äitiäni voinut jättää yksin kotiin, mä jäin äidin kanssa kotiin ja isä pääsi pikkusiskonsa hautajaisiin.

Omat lapseni (siis yli kolmekymppisiä jo) eivät ole pitäneet mitään yhteyttä mun serkkuihini eikä omiin pikkuserkkuihinsakaan. Sitä en tiedä, pitävätkö siskoni lapset. Kun mä kuolen, niin mikäli siskoni on silloin jo kuollut, mun hautajaisiin ei kutsuta ketään serkkujani, koska ei mun lapset edes tiedä, keitä pitäisi kutsua (ts ketkä ovat ylipäätään enää elossa) ja mistä heidät tavoittaisi. Meidän aiemmin melko tiiviissä suvussa on käynyt niin, että kun suvun vanhimmat eli se koossa pitävä voima on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, yhteydenpito on vähentynyt ja lopulta katkennut kokonaan. Omasta lapsuudestani 1960- ja 1970-luvuilta muistan, miten häihin, hautajaisiin, 50-vuotispäiville jne kutsuttiin pikkuserkkujakin, mutta nykyisin vietetään pienemmällä porukalla tai ainakin pikkuserkkujen tilalla on ystäviä ja kavereita.

Saadakseen kutsun sukulaisen hautajaisiin edellyttää yleensä, että on melko aktiivisesti tai edes säännöllisesti pitänyt yhteyttä tämän lapsiin ja/tai lapsenlapsiin. Ei riitä, että on ollut yhteydessä tähän kuolleeseen, koska ei hän enää pysty ilmoittamaan yhtään mitään. Mulla ei ole enää vuosikymmeniin ollut serkkujeni puhelinnumeroitakaan, joten jos siskoni ei olisi aktiivisesti yhteydessä serkkuihin, en mä tietäisi sukulaisten kuolemista enkä olisi pystynyt ilmoittamaan serkuilleni äitini kuolemastakaan. Jos siskoni (joka on mua 6 vuotta vanhempi) kuolee mua ennen, toivottavasti siskoni lapset ilmoittavat asiasta serkuilleni.

Nukkumalla. No koiraa pitää viedä ulos ja kissallekin antaa ruokaa, mutta muita velvotteita ei ole, joten ajattelin nukkua juhannuksena puolentoista vuoden univelat pois. Joten jos joku näkee juhannuksena mummelin silmät ristissä aamutohveleissa piskin hihnanjatkona, se olen minä :D