Reipas ja tunnollinen lammas

Ap:lle muutama kysymys. Tiedostavatko vanhempasi itse, että heillä on sotkuinen/likainen asunto? Haittaako se heitä? Jos eivät tiedosta tai heitä ei haittaa, niin onko asunto jo sellaisessa kunnossa, että siellä saattaa olla hyvin pian jotain tuholaisia? Jos näin, niin (riipppuen missä asuu) ilmoitus asiasta  taloyhtiölle/siännöitsijälle tai sitten kunnan terveystarkastajalle. Mikäli asuntoon on kertynyt läjäpäin lehtipinoja, pakkauslaatikoita yms, niin voit miettiä, onko asunto jo palotuurvallisuusriksi. Jos on, voit ottaa yhteyttä vanhempiesi kotikunnan palotarkastajaan. Vanhuksillakin on hyvin pitkälti itsemääräämisoikeus, mutta ei ihan loputtomiin. Myös omistusasunnosta voi tulla häätö, jos  vanhus ei huolehdi asunnostaan. Näillä viranomaisilla (jotka on pakko päästää sisään) on enemmän valtaa kuin sosiaalityöntekijöillä (joita ei ole pakko päästää sisään) ja voi vanhukselle tulla varsin kalliiksi, jos viranomaisten määräyksestä joutuu laittamaan asuntonsa kuntoon. 

Jos tilanne ei ole vielä näin paha, mutta epäilet sen tulevaisuudessa sellaiseksi muuttuvan, ota asia puheeksi vanhempiesi kanssa. Kerro heille ystävälliseen sävyyn, että jokaisella meistä iän myötä toimintakyky heikkenee ja voimat pikkuhiljaa vähenee, joten jotta ei joutuisi ikinä sellaiseen tilanteesene, että taloyhtiö/viranomaiset puuttuisivat asiaan, eikä heidänkin mielestään olisi järkevämpää ostaa ulkopuolista apua. Älä jää odottamaan heiltä juu/ei vastausta vaan jätä asia heidän mieliinsä hautumaan. Siis jos eivät ole vielä muistisairaita. 

Tiedän omasta kokemuksestani, miten vaikeaa voi olla  saada jääräpäisiä vanhuksia ottamaan ulkopuolista apua vastaan. Joillekin syynä voi olla se, että he eivät halua myöntää edes itselleen, että eivät enää pystykään tekemään itse. Kun on aina ennenkin pystynyt. Oman "heikkouden" myöntäminen ikääntyneenä kun tarkoittaa myös sitä, että ei tässä enää vuosikymmeniä tässä elämässä elelläkään. Toisaalta sitten, jos vanhuksen saakin suostumaan ulkopuoliseen apuun, tämä voi hetken päästä todetakin, että kylläpäs tämä on kätevä ja hyvä palvelu. Mun isälleni kävi juuri noin niin Cittarista netin kautta päivittäistavaraostosten tilaamisen kanssa. Ensin kauhea vänkääminen vastaan, mutta kun mä olin menossa polvileikkaukseen, sanoin isälle, että koska on talvi, mulla menee ainakin 5 viikkoa ennenkuin mä kannan teille ostoksia. Joten joko nyt opetan sut tilaamaan itse tai sitten olette äidin kanssa 5 viikkoa ilman ruokaa. Ja kun isä sitten tilasi itse, niin varmaan puoli vuotta joka kerta siellä käydessäni aina hehkutti, miten kätevä palvelu se on. Pidin suuni kiinni, mutta mielessäni vaan ajattelin, etät mitäs minä sanoin. Sama tapahtui siivouspalvelun kanssa, kun siihen lopulta suostui (mä en koskaan tarjoutunut siivoamaan siellä, roskat tosin vein mennessäni siellä käydessän) . Sama myös äidin voinnin heikennyttyä kotihoidon kanssa ja myös turvapalvelun kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi omaiset ei osta vanhuksille hoivapalveluita kotiin?? Vähennysten jälkeen voi maksettavaa jäädä joku kymppi per kerta, joten eikö lapset vois vaikka kolehtia kerätä, jolla tuo katetaan?

 

Mitä hyötyä tuosta on, jos se vanhus ei halua ulkopuolista apua? Maksat siitä, että joku siivousfirma käy soittamassa vanhuksen ovikelloa, mutta vanhus ei päästä sisään? Sitten toinen asia on se, että jos vanhuksella itsellään on varaa maksaa siivousavusta, mutta ei vaan halua maksaa, niin miksi omaisten pitäisi maksaa? Eri juttu, jos vanhus on valmis ottamaan ulkopuolista apua vastaan, mutta vanhus saa vain takuueläkkeen tai on muuten hyvin pieni eläke eli ei ole itsellään varaa maksaa palvelusta. 

Roskiin vaan. Joo, voi ajatella, että kirjat on arvokkaita, mutta koska tänä päivänä yhä useampi niistä, joilla koko olohuoneen sienä on ollut kirjoja täynnä olevaa kirjahyllyä siirtyy manan majoille tai vähintään jonnekin hoivakotiin, niin niitä kirjoja varsinkin tuolta mainitsemaltasi aikakaudelta on ihan liikaa. Mä heitin satoja kirjoja viime kesänä ihan vaan sekajätteeseen. Joskus aikoinaan oli vielä niin että kannet pahvijätteeseen ja sivut paperijätteeseen, mutta ainakin täällä Vantaalla kirjat menee nykyisin kansineen sivuineen sekajätteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vänkäämiseen ei kannata lähteä mukaan. Muuta kun vastaa juu ja niin. Vaihtaa puheenaihetta. Sitten voi taas kohta yrittää uudestaan ( lääkäriin menoja sun muita). Ilkeyksiinkin vain juu ja niin. Ei ole helppoa, mutta muistisairas ei tajua, mitä tekee. 

Tämähän se. Mun isälle on aina ollut tärkeää olla oikeassa. Ja usein hän on ollutkin. Fiksu mies, tietää paljon ja on perillä asioista. Kun äidin muistisairaus paheni, niin isä oli ihan helisemässä äidin kanssa, kun äiti ei uskonut mitään, mitä isä sanoi. Väitti, etät isä valehtelee. Kuten vaikkapa siitä, että isä sanoi äidin vanhempien kuolleen jo 1960-luvulla. Siellä äidin laalaamaailmassa hänen vanhempansa olivat edelleen elossa ja kun äiti päätti keskellä yötä lähteä vanhempiaan tapaamaan, niin äitihän suuttui, kun isä yritti selittää, että sun vanhemmat on kuolleet jo vuosikymmeniä sitten. Niinpä isä sitten soitti aina mulle, mä juoksin sinne (jotta äiti ei lähtisi vanhempiaan tapaamaan) ja kun mä sain käännettyä äidin ajatukset johonkin muuhun asiaan ja äidin rauhalliseksi, niin isän piti siihen tulla sitten sanomaan jotain tyyliin "mutta sinun vanhempasi kyllä ovat kuolleet". Ikäänkuin saada sanoa viimeinen sana. Ja sittenhän äidillä taas lähti lapasesta just, kun mä olin kuvitellut voivani lähteä takaisin kotiin nukkumaan :D 

Vierailija kirjoitti:

Kehittääkö joku jossain uudenlaisia antibiootteja?

En ole kuullut uutisia tällaisesta. 

Resistentit bakteerit tulee olemaan valtava ongelma. Paitsi tarttuvat bakteeritaudit, myös leikkaukset ja synnytykset muuttuvat vaarallisiksi. 

Tästä  on muuten hyvä dokumentti Yle Areenassa



https://areena.yle.fi/1-65061788