Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan huutelen vastaantulijoille, ja jos saan vastauksen, näytän peukkua ylös tai alas. 

Itsekin ajattelin tuota mutta laitan kyllä pussin päähän, että voin huudella anonyymina.

Mä huutelen puskista, kirjaimellisesti. 

 

Aatelkaas kun pahaa-aavistamatta pysähtyisi pissattamaan koiraansa ja puskasta kuuluisi: "Mitä anopille lahjaksi?" 

Ai kauhee :D :D :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan huutelen vastaantulijoille, ja jos saan vastauksen, näytän peukkua ylös tai alas. 

Itsekin ajattelin tuota mutta laitan kyllä pussin päähän, että voin huudella anonyymina.

Mä laitan ffp3-hengityssuojaimen naamalle, niin mut tunnistetaan pussipäisten joukosta :D

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan huutelen vastaantulijoille, ja jos saan vastauksen, näytän peukkua ylös tai alas. 

Mä taidan tehdä kans näin. Kiitos vinkistä!

Vierailija kirjoitti:

Älkää viitsikö pilata hyvää ketjua politisoimalla tätä.

Paremmin varautumistietoa haluavat voivat lukea täältä toisen ketjun, jossa on vähän asiallisempaa keskustelua varautumisesta, mutta se on aika raskasta tekstiä.

Ei kaikkea tarvitse perinteisenä sotana käsittää. Tänään katkesi mysteerisesti Suomen ja Saksan välinen data-merikaapeli, ainoa kaapeli joka yhdisti suomen suoraan keskieurooppaan. Kuka sen teki... Tämäkin on eräänlaista terroria ja vaikuttamista. Meidän pitää kansalaisten tasolla ymmärtää varautuminen juuri kuten valtion oppaassa sanotaan, sähköjakelu-onnettomuus - yhteisöllisyys - asioihin, niihin pyritään vaikuttamaan joka päivä, usein ulkoa päin, mutta sisäistä aktiivisuutta on myös.

Eli varautukaa omalla ajatuksella, omilla tuotteilla. Miten sinun taloudessa pärjätään seuraavat 72 tuntia. Se on hyvä ja tärkeä aloituspiste. Sitten niitä pelejä ja kirjoja lapsille, kun ei pleikka toimi

Näin juuri. Ei ole tarkoitus alkaa mitään ydinsotaa pelkäämään vaan varautua erilaisiin poikkeustilanteisiin. Viime talvena menin aamulla keittämään kahvia ja kun avasin keittiön vesihanan, se vähän yski eikä vettä tullutkaan. Välittömästi tajusin, että ei perhana, tästä taloyhtiön vesikatkoksesta klo 8-16 ilmoitettiin kyllä etukäteen, mutta olin unohtanut koko jutun. Ja mä tarvitsen aamulla kofeiinini tai muuten ei hyvät heilu. Noh, lähdinkö rämpimään lumihangessa lähikauppaan ostamaan vettä? En, vaan avasin yhden vesikanistereista, kaadoin vettä kahvinkeittimeen ja keitin aamukahvini. Eli joskus varautumisesta on hyötyä ihan vain siksi, että on itse unohtanut jotain. Ja koska olen elänyt ajan, jolloin ei vielä ollut woltteja eikä muitakaan kauppojen ja ravintoloiden kotiinkuljetuksia, niin mulle varautuminen vaikka siihen, että olen pidempään sairaana enkä pääse kauppaan, on ollut aina itsestäänselvyys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te oikein valitatte? Olette nyt parhaillaankin netissä ja jopa kirjoitatte nettiin! On vieläpä helpompaa vain lukea nettiä.

Lisäksi nykyajan vanhuksetkin käyttävät nettiä nykyään sujuvasti, 80 v vanhemmillani on jopa paljon fiinimmät härpäkkeet kuin minulla.

Eli loppu valitukselle nyt. Jos haluaa varautua, lukee ohjeet netistä. Jos ei halua, niin itsehän siitä kärsii.

Kannattaa ymmärtää, että viranomainen ei voi ajatella noin kuin sinä, että ihmisen oma syy, vaan heillä on kokonaisvastuu siitä että tieto todella saavuttaa kaikki Suomessa. Koska jos ei saavuta, sitä enemmän on pelastettavia ja autettavia kriisitilanteessa.

Tämä kritiikki on paikallaan nimenomaan tästä näkökulmasta. Miksi ihmeessä viranomainen julkaisee varautumisohjeen, joka itsessään osoittaa puutteellista varautumista..

Mä olen periaatteessa samaa mieltä sun kanssasi, mutta silloinkin, kun opas oli vielä ainoastaan paperimuodossa, Suomessa oli ihmisiä (mm sokeat ja kehitysvammaiset ), jotka eivät sitäkään opasta pystyneet lukemaan tai ainakaan ymmärtämään lukemaansa. Lähtökohta kuitenkin siihen maailmanaikaan oli, että läheiset ja naapurit tarvittaessa auttavat niitä, jotka eivät itse kykene itseään auttamaan. Suurin osa suomalaisista on kuitenkin kykeneviä lukemaan ohjeistuksen nyt netistäkin, joten opaskirjan jakaminen kaikkiin kotitalouksiin ei nykyisin ole ehkä yhtä mielekästä kuin joskus aikoinaan, kun nettiä ei vielä ollut. Mutta se on totta, että netissä olevilla ohjeilla ei tee yhtään mitään sitten, jos netti ei toimi. Mutta juuri se on varautumista, että luetaan ja sisäistetään ohjeet jo ennenkuin niitä ohjeita tarvitsee. 

Jokainen voi kuitenkin - halutessaan - kokeilla vaikka yhden viikonlopun (pe-su) elää niin, ettei käytä lainkaan sähköä eikä lainkaan hanasta tulevaa vettä eikä poistu viikonlopun aikana asunnostaan yhtään minnekään. Kirjoittaa vaikka paperille ylös, mitä kaikkea olisi sinä aikana tarvinnut, mutta mitä ei kotoa löytynyt, sekä mikä kaikki kotoa löytynyt oli tarpeellista. Tämäkin on jo hyvä alku varautumiseen.