Reipas ja tunnollinen lammas

Riippuu varmaan lääkäristä, ylipainon määrästä sekä syystä, miksi on hakeutunut lääkäriin. Mulla on pari tuttua, joiden BMI on yli 55 eli ovat sairaalloisen ylipainoisia ja heidän näkemyksensä ainakin on ollut, että kaikki heidän vaivansa laitetaan ylipainon syyksi. Aika moni niistä vaivoista onkin ylipainon syytä, mutta jollain tavalla siitä painosta huomauttaminen on heille punainen vaate ja kokevat, että heitä ei ole hoidettu. Toisella heistä vaihtui terveyskeskuksessa omalääkäri ja vaikka sekin sairaus, jonka vuoksi meni lääkäriin, on tyypillisesti ylipainoisten sairaus, uusi lääkäri olikin suhtautunut eri tavalla kuin aiemmat.  Pelkän painosta huomauttamisen sijasta lääkäri oli yhdessä tuttuni kanssa lähtenyt suunnittelemaan, miten painoa saataisiin alas. Ja nyt hän on tiputtanut parissa kuukaudessa jo yli 25 kg. 

Paistoin viipaleen naudan maksaa ja sen kanssa oli uunijuureksia (perunaa, erivärisiä porkkanoita ja raitajuuria) ja salaattia.

Nro 19: "Mitä sitten tapahtuu, kun sukupolvet menee sekaisin? Esimerkiksi jos sisaruksilla tai serkuksilla on ikäeroa 20 tai 30 vuotta."

Sisarukset ja serkukset kuuluvat samaan sukupolveen ikäerosta riippumatta. On siis isovanhempien sukupolvi, vanhempien, setien, tätien ja enojen sukupolvi, sisarusten ja serkusten sukupolvi jne. 

Parvekkeen jouluvalot laitoin pari päivää sitten. Tai siis töpselin sienään, se valonauha on parvekkeen kaiteessa ympäri vuoden. Yleensä olen aloittanut jouluun valmistelun itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta tänä vuonna en järjestä suvulle itsenäisyyspäivän päivällistä, joten aloitan varmaan joulun valmistelun jo aikaisemmin. Itseasiassa oli tarkoitus laittaa jouluverhot jo tänään, mutta polvi on sen verran kipeä, että en uskalla kiipeillä nyt keititötikkaille. Mutta ehkä lähipäivinä tai viimeistään ensi viikonloppuna. 

Noin viikkoa ennen joulua on yleensä siskoni kanssa istuttu iltaa, syöty tapaksia ja juotu punaviiniä. Samalla siinä sovitaan, mitä kumpikin joulupöytään tekee. Joulukuusi tulee perinteisesti aatonaattona ja silloin myös koristelen sen. Ruokavalmistelut alkaa niin ikään aatonaattoiltana. 

Mut kasvatettiin lapsesta lähtien niin, että ensin kahvipöytään menee mun isovanhempieni sukupolvi, sitten vanhempieni sukupolvi, sen jälkeen mun sukupolveni ja sitten mun lasteni sukupolvi. Tämä kaiketi perustui johonkin vanhempien ihmisten kunnioittamiseen, luulisin. Mutta muistan hyvin, miten "kiva" oli juoda kylmää kahvia, kun vanhemmat ikäluokat olivat kursailleet. Isovanhempieni sukupolvesta ei ketään ole ollut elossa enää vuosikymmeniin ja mun vanhempieni sukupolvesta enää isäni on meidän suvussa elossa. Kun isäni on hakenut kahvipöydästä haluamansa, sitten on mun sukupolveni vuoro. Koska isä liikkuu jo huonosti, mä yleensä sitten kysyn isältä, mitä hän haluaa ja käyn hakemassa hänelle. Voi sitten kursailla kahvikuppinsa ja lautasensa ääressä ihan rauhassa, jos haluaa, mutta muutkin pääsevät hakemaan kahvinsa ennenkuin jäähtyy.