Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Mun kaikki lemmikkini ovat eläneet pitkän ja hyvän elämän. Ei siis ole kokemusta siitä, että eläin olisi kuollut nuorena tapaturmaisesti tai se olisi pitänyt jonkun äkillisen vakavan sairauden tai muun syyn vuoksi lopettaa nuorena. Tietenkin luopumispäätös on joka kerta ollut raskas, mutta olen kuullut sanottavan, että suurinta rakkautta lemmikkiään kohtaan on antaa sen mennä, kun aika on. Ja surua olen tuntenut lemmikin kuoleman jälkeen, mutta en ole kuitenkaan masentunut sen vuoksi.
10 vuotta sitten olin Firenzessä lomalla ja koska hotellissa ei ollut tarkoituskaan käydä kuin suihkussa ja nukkumassa, niin se halpa hotellihuone oli just tollanen. Suihkukaappi huoneessa, mutta vessa sitten yhteiskäytössä käytävän varrella. Kyllä se yksi viikko siinä meni ihan hyvin, mutta jos pitäisi asua pidempään, niin kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä vain perinteistä muutosvastarintaa? Joku pieni porukka kirjoittanut ketjuun 2 vuotta, eikä halua, että tulee uusia, erilaisia näkemyksiä ja kuulumisiä?
Mä olen seurannut tätä ketjua ehkä noin puoli vuotta. Jotkut kirjoittajat tunnistaa asiayhteyksistä ja jotkut siitä, että laittavat jonkun "nimimerkin". Mutta suurimman osan kohdalla en pysty mitenkään päättelemään, ovatko uusia ketjuun tulijoita uusine kuulumisineen vai sellaisia, jotka ovat ketjussa kirjoitelleet pidempään. Kuuluminen kuin kuuluminen. Joihinkin kuulumisiin olen kommentoinut, jos niissä on ollut mun mielestä jotain kommentoitavaa. Lähinnä tarkoitan siis sitä, että tekstistä jollain tavalla välittyy, että kirjoittaja toivoisi jonkun kommentoivan. Uskoisin, että joillekin tämä ketju voi olla kiva ihan vain sen vuoksi, ettei kokisi olevansa niin yksinäinen. Vaikka ruudun toisella puolella yksinäinen olisikin. Tai no en minä tiedä, ovin olla väärässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Hetkeksi heräsi tääkin ketju kunnolla henkiin 😅
Pyhät on ohi ja huomenna paluu arkeen. Ihmiset on taas kotona ja aikaa kirjoitella palstalla. Mä kyllä tässä just harkitsen, että kunhan tiskikone pysähtyy, lähtisin sittenkin käymään vielä lähikaupassa. Ja samalla reissulla kurvaan paikalliseen (kaupan viereinen liikehuoneisto) juomaan lasillisen viiniä. Mulla kun on vielä huominen ja ylihuominenkin vapaata.
En varsinaisesti lupauksia, mutta kyllä mä ajattelin tän vuoden 2025 elää ensisijaisesti itselleni. Mutta aika näyttää, onnistuuko vai tuleeko taas jotain, mihin joku muu tarvitsee mua.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/