Reipas ja tunnollinen lammas

Testamentti on tehty, edunvalvontavaltuutus on tehty, hoitotahto on tehty ja hautaustestamentti on tehty. Sekä edunvalvontavaltuutus että hoitotahto on laadittu siten, että mikäli ne joudutaan ottamaan käyttöön, en tule elämään enää kovin pitkään sen jälkeen. Ja olen "vasta" 63v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalan tylsää näyttää olevan kuulumisten kertojien elämä

No, kerrohan piristävät omat kuulumisesi :)

Jaa tänne :D

Älä unta nää :DD

No entäs tänne? Tuohan tehtiin ihan sitä varten, kun tässä ketjussa on niin tylsiä kuulumisia. 

https://www.vauva.fi/keskustelu/5894282/ravakat-kuulumiset

Vierailija kirjoitti:

Mikä saa sinut kirjoittamaan elämästäsi kaiken kansan luettavaksi?

No se on vähän niinku tämän ketjun idea. Muissa ketjuissa voi sitten kirjoitella muista aiheista. 

Kävin aamupäivällä labrassa verikokeissa  ja sydänfilmissä. Ravinnotta piti olla ja kyllä se vaan niin on, että kun on tottunut juomaan aamulla kahvia, niin aika äkäinen on ennenkuin saa kahvinsa :D Mun päiväni pelasti kuitenkin bussikuski, joka päästi mut matkustamaan ilman matkalippua. Aamulla katson HSL:n sivuilta, paljonko mun kortillani on vielä arvoa, mutta eihän siellä näy se tieto enää ollenkaan. Eikä voi ladata lisääkään arvoa. No niin sitten kävi, ettei se saldo riittänyt, mutta bussikuski päästi mut kuitenkin bussiin. Labrassa odottaessani googletin, missä saan ladattua matkakorttiini lisää arvoa. Prisman infopiste oli yksi paikka, joten kokeiden jälkeen sitten sinne. Ensin olin ajatellut mennä kauppakeskukseen kahville, mutta tein vain nopeasti ostokset ja tulin kotiin. Kahvia ja pari paahtoleipää . Sitten alkoikin ropista viestejä sähköpostiin, että Maisassa on uusia tutkimustuloksia. Nivelkipujani lukuunottamatta taidan olla terve kuin pukki. 

Eilen vilkaisin työsähköpostini ja vaikuttaa siltä, että asiakas tulee tilaamaan sen yhden homman. Pyysivät multa työmääräarviota, jonka lupasin tehdä huomenna. On kuitenkin sen verran kiva työhomma, että taidan tehdä sen ensin ja pitää ylimääräistä lomaa/sapattivapaata vasta sen jälkeen. Huomenna tosin vasta selviää, onko ko sapattivapaa ollenkaan mahdollinen. Jos ei ole eikä ylimääräinen lomakaan, sitten varmaan rupean tekemään töitä niin, että joka toinen viikko olen töissä ma-ke ja joka toinen to-pe. Näin joka toinen viikonloppu on 2-päiväinen ja joka toinen 6-päiväinen. 

Tarkoitusta vai tekemistä? Mä olen perusluonteeltani laiska, saamaton ja mukavuudenhaluinen, joten mulle elämän tarkoitus on elämästä nauttiminen. Töissä käyn, koska en varmaankaan pääsisi näiden sairauksieni kanssa kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Teen kuintenkin vain 3-päiväistä työviikkoa (en tarvitse enempää rahaa) ja senkin etätöinä. Työni on ihan jees, mutta en mä työtä tartte muuten kuin rahan takia. 

Mulla on kissa ja koira. Koira on nk rescue-koira ja  tuli mulle 10 kk ikäisenä tilapäiseen hoitoon, kun edellinen omistaja ei voinutkaan pitää sitä. "Tilapäinen" hoito en kestänyt kohta 12 vuotta. Kissakin on kodinvaihtaja ja tuli mulle 3v ikäisenä. Täyttää kesällä 18 vuotta. Uutta koiraa en tule tuon jälkeen enää ottamaan. Poikkeuksena tilanne, jossa joku koiravanhus tarvitsee uuden kodin, koska omistaja kuolee tai joutuu hoivakotiin. Sellainen mummo/pappakoira, jonka kanssa ei tarvitse enää tehdä pitkiä juoksulenkkejä. Kissoja kyllä tulen ottamaan lisää.Ne kun ovat paljon helpompihoitoisia. 2-3 kissaa. Nekin otan sitten jonkun eläinsuojeluyhdistyksen kautta. 

Jahka jään kesällä 2026 eläkkeelle, olen ajatellut kysyä läheisestä palvelutalosta, tarvitaanko siellä vapaaehtoisia. Mua on jo kysäisty paikalliseen Lions Clubiin. Lions Club on aika aktiivinen järjestämään tällä alueella lapsille ja aikuisillekin kaikenlaista ohjelmaa. Lupasin miettiä asiaa sitten lähempänä eläkepäiviä. Liityin just ennen pandemiaa alueen Marttoihin, mutta ehdin käydä tapaamisessa vain kerran, kun sitten ne kokoontumiset ja kaikki muukin otiminta laitettiin koronan takia  jäihin. Ehkä aloitan senkin uudestaan. Martat on usein muakan järjestämässä samoja juttuja kuin Lions Clubkin. 

Minäkään en halua - samasta syystä kuin sinäkin - mitään sellaista säännöllistä juttua, missä pitäisi olla aina tiettynä päivänä tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. En halua elämääni mitään sellaista, mikä alkaa alun hauskuuden jälkeen tuntua työltä.