Reipas ja tunnollinen lammas
Seuratut keskustelut
Kommentit
Viiskymppisiin kutsuin sukulaisia, ystäviä ja työkavereitakin, kuuskymppiset vain - kiitos korona-ajan - ihan vain lähisuvun kesken ja seitsemänkymppiset ajattelin jättää kokonaan väliin. Tai no katsotaan sitten.
Lapsille..kun olet kaverisi luona leikkimässä ja kaverilla on ruoka-aika, odottele kaveria hänen huoneessaan äläkä mene notkumaan keittiöön. Jos sinut kutsutaan syömään, silloin toki on ihan ok mennä. Tai jos ruokatarjoilusta on etukäteen sovittu vanhempasi kanssa.
Toinen asia lapsille...kun olet kaverisi luona, leikkikää kaverisi huoneesa, ellei kaverisi ehdota leikkimistä muualla asunnossa. Omin päin älä lähde tutkimaan toisen kotia (vessassa tietenkin voit käydä).
Suoraan sanottuna ei aavistustakaan. Jokin summa menee yhtiövastikkeissa per neliömetri ja kerran vuodessa käy mittarinlukija, jonka jälkeen maksaa joko lisää tai saa palautusta. En edes muista, paljonko se summa yhtiövastikkeessa on. Tämän kokoisessa asunnossa se "ennakko" perustuu oletukseen, että tässä asuisi 4 henkilöä. Mun kissa ei käy suihkussa koskaan ja koirakin vain hyvin harvoin, joten mä olen saanut aina palautusta. Samaan kuuluu myös asunnon lämmitys ja myös sen osalta saan aina takaisin, koska tykkään keskimääräistä viileämmästä sisälämpötilasta. Juuri tänään kävi mittarinlukija, joten pitääpä katsoa tarkemmin, kun tasauslasku tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ollaanko siskon ja veljen kanssa mistään muuten samaa mieltä, mutta on kehotettu vanhempia hankkiutumaan okt:sta eroon vielä, kun voimia on. Sitten meillä olisi jaettavana vain käteistä rahaa sekä joitakin huonekaluja juhannuskokkoon. Vaatteet, lautaset yms voi lahjoittaa FIDAn tms kirpparille, jos sinnekään ei kelpaa sitten "roskiin".
Kyllä aika paskamainen olo tulisi, jos omat lapset alkaisi tällaisia puhua, ikään kuin olisivat jo perintöä kärkkymässä. Ei, kyllä me aiotaan ainakin elää täysillä loppuun asti, miettimättä ollenkaan sitä mitä lapsilla kuolemamme jälkeen on jaettavaa. Perinnöstä voi myös luopua, jos ei halua kyseistä vaivaa. Mutta että myisimme itse rakennetun rakkaan omakotitalon ja muuttaisimme johonkin kerrostaloluukkuun jossa emme viihtyisi, koska lapset haluaa puhdasta rahaa perintönä, ei kyllä käy.
Mun vanhemmat - tai nyt siis enää isä - asuvat kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa, joka on todellisuudessa kolmessa tasossa. Ei ole käynyt mielessäkään ehdottaa muuttamista kerrostaloon. Sen sijaan olen tehnyt useita ehdotuksia, millaisia apuvälineitä ja muita liikkumista helpottavia ratkaisuja voi asuntoon hankkia. Porrashissi heillä on ollut jo vuosia asunnon pitkiin portaisiin ja ensi kuussa tulee myös niihin lyhyempiin. Istuen siis pääsee kerrosten välillä. Suihkutuolit, erilaiset kahvat jne on myös hankittu. Kun isä ei enää 89-vuotiaana heikentyneen näkönsä vuoksi voinut ajaa autolla, opetin hänet tilaamaan ostoksensa kotiinkuljetuksella. Hyvin sujuu tilaaminen edelleen, vaikka tuostakin on jo kulunut 6 vuotta. Rivitalossa on tietysti vähemmän hommaa kuin omakotitalossa, mutta ainakin vielä viime syksynä isä istutteli kukkasipuleita pihaansa. On hommannut pihalle sellaisen istuimen, että onnistuu siinä. Päivittäin tai vähintään viikottain tarvittavat tavarat on kotonaan sellaisissa paikoissa, että ei tarvitse kiipeillä keittiötikkailla. Kun kerran tykkää asua kotonaan, niin asukoon siellä, mutta hankitaan sitten vaan tarvittavia välineitä ja palveluita.
No nimenomaan. Kaverin paikka ei ole silloin keittiössä eli siis katselemassa vieressä, kun toinen syö. Joko kaveri lähtee kotiin tai jos omassa kodissa on ruoka vasta myöhemmin, odotetaan syömässä olevaa kaveria hänen huoneessaan.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/