Reipas ja tunnollinen lammas

Ihmettelen ulinaa, että kulutus on vähentynyt. Tottakai kulutus vähenee, kun ihmiset alkavat säästämään. Meillä on oikeistohallitus, jonka mielestä jokaisella yksilöllä on ensisijainen vastuu itsestään ja yhteiskunnan apuun turvautumisen pitää olla vasta viimesijaisin vaihtoehto. Nyt osa kansasta on alkanut toimia juuri näin. Säästetään rahaa sairastumisen, työttömyyden yms varalle. Nämä asiantuntijat ja poliitikot eivät vaan oikein tunnu ymmärtävän, että kakkua ei voi sekä syödä että säästää samaan aikaan. Hintojen nousu vaikuttaa kulutustottumuksiin myös. Mutta on oikeasti pelkästään järkevää miettiä, tarvitsenko juuri nyt uuden kampauksen vai kenties parin kuukauden päästä lääkärissäkäynnin ja lääkkeet. 

Ei tästä ole kuin muutama vuosi, kun finanssialan ihmiset mediassa kertoivat, miten huonoja suomalaiset ovat säästämään. Noh, nyt he kertovat, että suomalaiset ovat alkaneet säästää. Lopputulema aina on, että tekipä kansalainen mitä tahansa, se on aina jonkun mielestä väärin. Kansalainen kuitenkin ajattelee ensisijaisesti itseään ja tämän hallituskauden aikana se on enemmän oikein kuin koskaan aikaisemmin. Ihmiset ovat alkaneet ottaa enemmän vastuuta itsestään. Tätä haluttiin ja tätä myös saatiin. 

Eilen illalla pistin sytot ja tänään en olekaan tehnyt juuri muuta kuin oksentanut ja käyttänyt koiraa ulkona. Onneksi iltalenkkikin on nyt ohi ja voin pistää pään tyynyyn. Huomenna taas parempi päivä. Jotain kuitenkin olen tänään tehnyt. Nimittäin selaillut ja kuunnellut Youtubesta musiikkia. Aiemmin kirjoitinkin vähän musiikkimaustani eli tykkään melodisesta metallista. Noh, nyt osui sitten eteeni Disturbed. Ja vanha kunnon Sound of Silence, jonka alunperin esitti Simon &Garfunkel. Mutta tää Disturbedin versio on mielestäni aivan ihana <3 Vähän "metallinen".

Vierailija kirjoitti:

Tykkään elää melko säästeliäästi. Mulle ei ole mikään ongelma se että jos kuolen niin omaisuus menee sit läheisten iloksi, lapsia ei ole. Pidän vähän jopa itsekkäänä ajatella että tienaisin vain itseäni varten. Toki hyvä turvata oma selusta ensin mutta ei oo multa pois jos läheiset hyötyy mun varoista. 

Sama juttu. Tai itseasiassa mä en oikeastaan elä mitenkään erityisen säästeliäästi. Toki vertailen hintoja kaupassa, mutta saatan valita sen kalliimmankin vaihtoehdon, jos mieleni tekee. Säästäväisyys vaan on aika helppoa, kun ei tuolla kaupoissa kauheesti ole mitään sellaista, mitä tarvitsisin tai haluaisin. Yksi aika merkittävä asia mun elämässäni on kuitenkin ollut, että mulla ei ole koskaan ollut autoa. Ei edes ajokorttia. Jos olisin autoilija, mulla ei olisi koskaan ollut varaa tähän asuntoon. Jos en jonnekin pääse kävellen, fillarilla, julkisilla tai edes taksilla, mun ei vaan tarvitse mennä sinne. Todennäköisesti olen näiden 45 vuoden aikana, mitä mulla olisi voinut olla auto ja ajokortti, säästänyt jo ihan pelkästään autottomuudessa aika ison summan rahaa. 

Nro 455: "Mä pidän itseäni sangen "hetkessä eläjänä" ja sorrun kaikkeen spontaaniin rahaakin vievään herkästi. Ei se silti säästämistä mitenkään ole estänyt, vaan joka palkasta heti ensimmäisenä laskujen maksun ohessa kiinteä summa AOT:lle "piiloon". Kun vaan pitäytyy tiukasti poissa kulutuslainojen ottamisesta, kertyy tällain ihan hyvää pesämunaa vaikka ei mikään maailman tarkimman markan mies joka asiassa olisi. Ei tämä ole niin mustavalkoista.

Toki tässä on aika paljon siitä säästöfilosofiastakin kiinni. Suomessa on perinteisesti opetettu että käytä aina rahaa viisaasti ja säästä mitä jää jäljelle ja spontaani luonteisella se mitä jää on herkästi nolla. Keski-Euroopassa mennään vähän päin vastoin ja ensiksi lasketaan säästötavoite, laitetaan sen mukaisesti ensimmäisenä palkasta sivuun ja käytetään se mitä jää jäljelle. Kuun lopulla jos käyttövaraa vielä on, voi hyvällä omatunnolla vaikka vähän humputella ravintolaillallisella ilman että sitä nyt olisi niin suunnitellut."

Itseasiassa just noin. Kuten mun äitini aikoinaan opetti, asumiskulujen jälkeen 1/3 laitetaan säästöön ja lopuille voi tehdä mitä haluaa. Mutta tunnen ihmisiä, jotka eivät laita yhtään mitään säästöön. Enkä tarkoita ihmisiä, joilla tulot riittää hädintuskin edes ruokaan vaan niitä, joilla kyllä riittäisi, mutta jotka pistää kaiken tikotiko.

Nro 441: Mullakin on kaveri, joka on just tollanen. Rahaa ei ole, mutta mikään ilmainen hauskanpitokaan ei kelpaa. Sen sijaan mulla on elämässäni useitakin ihan hyvätuloisia ihmisiä, joille ilmainen hauskanpito kelpaa paremmin kuin hyvin. Mä kuitenkin ymmärrän, että on ihan eri asia pihistellä vapaaehtoisesti kuin pakon edessä. Ei se iltalenkki yhdessä' kaverin kanssa ole mitään kivaa silloin, jos se on ainoa vaihtoehto. Mutta jos vaihtoehtoja on muitakin, se iltalenkki on ihan kiva. Jos mä haluaisin nyt hiihtolomalla vetää pullon kyykkyviiniä puoliksi jonkun kanssa ja lähteä laskemaan jätesäkin päällä mäkeä, en mä voisi pyytää kaveriksi ketään vähävaraista, koska sehän olisi vittuilua. Sen sijaan jonkun paremmin pärjäävän mielestä se voisi olla ihan hauskakin idea.