Reipas ja tunnollinen lammas

Nro 10376: Kulepas ääliö. En yleensä sano palstalla rumasti, mutta nyt sanon. Mulla on tätejä, setiä ja serkkuja noin 80 kpl, jos serkuistani KAKSI on PUOLIKSI romaneja, niin pidä sinä vaan turpas kiinni. Tai itseasiassa älä pidä, koska muuten sulla olisi varmaan vieläkin paskkempi elämä ja pehempi mieli, jos pitäisit. Joten mä toivon JOPA SULLE (vaikket sitä mielestäni ansaitsekaan) elämääsi kaikkea hyvää. 

85: "Ja ihan jo teineissä näkyy tuo ero täällä että etnisen näköset pojat kulkee vaaleiden tyttöjen kans mut vaaleat pojat ei kulje etnisten tyttöjen kans."

No tuohon vaikuttaa niiden etnisten kulttuuri. Eivät saa liikkua kuin oman porukkansa kanssa ja silloinkin vain muiden tyttöjen kanssa. No veljiensä kanssa saa. Se ei suinkaan tarkoita, etteikö nämä tytöt voisi ihastua vaaleisiin poikiin, mutta kun se nyt vaan on heiltä kiellettyä.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska valtaosa suomalaisista naisista on edelleen parisuhteessa suomalaisten miesten kanssa.

Pk-seudulla näkee ulkomaalasmiehiä suomalaisnaisten kans muttei suomalaismiehiä ulkomaalaisnaisten kans. Mikäköhä sosiologinen ja sosiaalipsykologinen homma seki on?

Voiskohan asiaan vaikuttaa se, että niitä ulkkismiehiä harvemmin kiinnostaa asua Pihtiputaalla tai vastaavissa paikoissa? Ja Pihtiputaalla viihtyvä suomalaismies taas hakee itselleen vaimon Filippiineiltä? Pk-seudulla asuva kantismies ei viitsi hakea?  Pääsääntöisesti kyllä täällä pk-seudullakin näyttää parisuhteet olevan ulkkis-ulkkis ja kantis-kantis. 

Mut joka tapaukses joku vois tehdä sosiologian väitöskirjan tai ainaki pro gradun mikä si

Sinänsä ihan mielenkiintoinen aihe tutkia, miksei pk-seudun miehille kelpaa ulkkisnainen tai päinvastoin pk-seudulla asuvalle ulkkisnaiselle suomalainen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska valtaosa suomalaisista naisista on edelleen parisuhteessa suomalaisten miesten kanssa.

Pk-seudulla näkee ulkomaalasmiehiä suomalaisnaisten kans muttei suomalaismiehiä ulkomaalaisnaisten kans. Mikäköhä sosiologinen ja sosiaalipsykologinen homma seki on?

Voiskohan asiaan vaikuttaa se, että niitä ulkkismiehiä harvemmin kiinnostaa asua Pihtiputaalla tai vastaavissa paikoissa? Ja Pihtiputaalla viihtyvä suomalaismies taas hakee itselleen vaimon Filippiineiltä? Pk-seudulla asuva kantismies ei viitsi hakea?  Pääsääntöisesti kyllä täällä pk-seudullakin näyttää parisuhteet olevan ulkkis-ulkkis ja kantis-kantis. 

Huomenta ketjuun :)

Tuosta suvuttomuudesta. Mun mielestä on ihan selvää, että nuori/nuorehko ihminen kaipaa elämäänsä muitakin kuin vain omat vanhempansa. Mulla on ollut tätejä ja setiä ja serkkujakin oli 38 (osa heistä jo kuollut), mutta en mä nuorena aikuisena heitä enää tavannut kuin häissä ja hautajaisissa. Ja kun serkut olivat menneet naimisiin, niin sen jälkeen enää hautajaisissa. Joskus jonkun iäkkäämmän sukulaisen täyttäessä pyöreitä vuosia, mutta koska muutamaa lukuunottamatta suvussa tädit ja sedät kuolivat jo alle 70-vuotiaina, niin eipä niitäkään kekkereitä kovin monia ollut.  Siskoni on mua 6 vuotta vanhempi ja me lähennyttiin oikeastaan vasta sitten, kun mä kolmekymppisenä muutin samaan taloyhtiöön, missä siskoni jo asui. Siis aina ollaan oltu hyvissä väleissä,  mutta koska ikäeroa oli noinkin paljon, niin molemmilla oli omat kaverinsa ja omat juttunsa. Ystävät ja kaverit on mulle olleet aina enemmän elämässä kuin sukulaiset. Nuorena enemmän kuin vanhempani ja siskoni ja myöhemminkin vain lähisukuni (vanhempani, siskoni, lapseni ja siskoni lapset) kanssa olen ollut tekemisissä. Aina en ole mennyt edes hautajaisiin, kun sukua on ympäri Suomea ja moni asuu julkisilla matkaten hankalan matkan päässä. Mielestäni on siis ihan ymmärrettävää, jos tuntee itsensä yksinäiseksi, kun elämässä on vain omat vanhemmat.