Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Mitä mies tekee öisin? Pelaa? Noin pitkät viikonloppu-unet tarkoittaa sitä, että arjen unirytmi on hakusessa.

Iltavirkku ei nukahda klo 22, vaikka herätyskello soittaakin klo 6. Viikon aikana kertyy siis univelkaa, joka nukutaan viikonloppuna pois. Vastaavasti jos aamuvirkku joutuu väkisin valvomaan pidempään, ei hän silti nuku aamulla pidempään vaan herää edelleen aikaisin ja viikon aikana kertyy univelkaa. Univelan kuitatakseen iltavirkku nukkuu vapaapäivänä aamulla pidempään ja aamuvirkku taas menee tavallistakin aikaisemmin illalla nukkumaan. Ihannetilanteessa jokainen saisi elää täysin oman vuorokausirytminsä mukaan, mutta yhteiskunnalla - ja varsinkin työelämällä - on tietyt odotukset, joiden mukaan joutuu elämään. Mulla oli tuollainen ihannetilanne vuonna 2013, kun vakavan sairastumisen vuoksi olin pitkään sairaslomalla ja kaikki ihmiset jättivät mut täydellisesti rauhaan. Oli sovittu, että mä otan yhteyttä sen mukaan, miten toipumiseltani jaksan. Vieläkin kaipaan niitä varhaisia loppukesän aamuja, kun menin koiran kanssa viiden aikaan lammelle ja siellä oli joutsenet tekemässä lähtöä etelään. Ei missään ketään, ei kuulunut edes liikenteen ääntä. Ja sain mennä jo klo 19 nukkumaan, koska kukaan ei ehdottanut mulle mitään tapaamisia työpäiviensä jälkeen eikä soittanut eikä laittanut viestejäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Kovin moni näköjään on siis sitä mieltä, että ei ikkunoita ei tarvitse pestä eikä pihaa haravoida. Sehän on kiva, kun oman kokemuksen mukaan taas varsinkin naisia arvostellaan aika ankarasti, jos ei ole siistiä. 

Toisaalta, mihin vedetään raja siinä, mikä sotku on vielä sallittua? Meillähän ei siis kukaan imuroi jos en muistuta. Vessaa ja kylpyhuonettakaan ei kukaan siivoa vapaaehtoisesti. Onko ok että vessa on esim. kuukauden siivoamatta? Miten alas mun ois laskettava rimaa että en ois ikävä ihminen? 

Noh, olen nainen eikä kukaan ole vielä ikinä tullut arvostelemaan mun pihaani, vaikka olen asunut tässä jo yli 30 vuotta. Sitäpaitsi ainoat, joilla olisi edes oikeus tulla huomauttamaan jotain, ovat isännöitsijä sekä taloyhtiön hallituksen jäsenet. Eikä silloinkaan mistään haravoimattomista lehdistä vaan jos mulla olisi vaikka jotain metalliromua tms pihalla. Toissakesänä mulla oli aitaa vasten ainakin parisataa kirjaa odottamassa roskiin vientiä. En kuitenkaan halunnut täyttää taloyhtiön sekajäteroskista pelkillä kirjoillani vaan vein niitä pikkuhiljaa, pari kassillista kerrallaan aina, kun sekajäteroskis oli tyhjennetty. Kukaan ei valittanut. 

Mitä tulee ikkunoiden pesuun, niin taloyhtiössä tehtiin ikkunaremontti syksyllä 2023. En ole vielä kertaakaan pessyt noita uusia ikkunoita. Ihan hyvin näkee edelleen ulos. Ei ole kukaan tullut valittamaan niistäkään. Mä vedän rajan sotkuun siinä, että kun sotku alkaa ärsyttää mua, siivoan sitten. Alakerran kylppäri on pakko varsi-imurilla vetäistä pari kertaa viikossa, koska kissankäymälästä tulee hiekkaa kylppärin lattialle ja se tuntuu inhottavalta jalkapohjissa. Vielä inhottavampaa, jos sitä kantautuu jalkapohjissa keittiöön. Koiran karvanlähtöaikaan tietty joutuu imuroimaan koko asunnon tavallista useammin, mutta ei sillä ole karvanlähtöaika kuin keväisin. Mulla oli kerran vessat siivoamatta 5 viikkoa, kun en pystynyt polven tekonivelleikkauksen vuoksi niitä siivoamaan. Elossa olen edelleen. 

Mä kuitenkin tavallaan ymmärrän sua. Mun äidilleni oli aiemmin siisteys ihan äärettömän tärkeää. Tenivuosistani muistan, että lauantaiaamuisin äiti aloitti imuroimisen aina klo 7:00 ja nimenomaan mun huoneestani ja mun sänkyni alta. Kun äiti jäi sitten aikanaan eläkkeelle, hän saattoi itse nukkua puolille päivin. Ei tarvinnutkaan enää imuroida klo 7 ja oli äkäinen, jos menin käymään klo 11, kun hän oli vielä nukkumassa :D

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä siis ei tartteisi tehdä siivouksia tai puutarhatöitä, tai ei ainakaan vaatia että niitä tehtäisiin yhdessä. Samalla kuitenkin vaaditaan, että ihmisen kodin ja pihan pitäisi olla siistejä. Varsinkjin naisia kyllä sitten syyllistetään, jos nämä hommat on tekemättä. 

Meillähän ei siis tapahdu mitään, jos minä en ole potkimassa. Koska olen vähän väsynyt tähän, niin olen sitten potkinut perhettä liikkeelle huomattavasti vähemmän kuin ennen ja sen huomaa. Ikkunat on pesty toissa vuonna viimeksi ja kukaan ei vielä tänä keväänä ole tarttunut haravaan. 

Tämä on monen kommentoijan mielestä varmaan se oikea tapa sitten toimia? 

Kuka vaatii? Mä tartuin haravaan vasta eilen. Enkä haravoinut kuin vähän, koska oli niin kylmä, että reumasormia alkoi särkeä. Viime keväänä en haravoinut ollenkaan, joten pihallani oli vielä edellisen vuodenkin lehdet. Meillä taloyhtiö toki edellyttää, etteivät asuntojen pihat ole mitään kaatopaikkoja, mutta se tarkoittaa, ettei niissä ole mitään romua ainakaan kovin pitkiä aikoja. 

"Munkin puolesta nukkukoon vaikka kahteentoista, mutta jos sitten löytyisi se toimintakyky alle kolmessa tunnissa sen jälkeen. En tajua miksi pitää raapia muniaan pitkälle iltapäivään saakka. Eikö siinä ohessa nyt onnistuisi edes pesukoneen käynnistys ja tiskit? Ap"

Miehestäsi en tiedä, mutta aamuvikrkuna (herään aika usein jo klo 5-6) rakastan niitä aamun muutamaa tuntia, kun ei tartte tehdä vielä yhtään mitään. Paitsi viedä koira ulos, mutta itsepähän olen koiran hankkinut. Aloitan viikonloppuisin kotihommien tekemisen aikaisintaan klo 8 ja jos sattuu olemaan joku pyhäpäivä, niin vasta klo 10. Tarkoitan kotihommilla just esim pyykkikoneen käynnistämistä tms, mistä saattaa kuulua naapuriin melua. Herääminen kaikessa rauhassa ja aamun ensimmäisten tuntien viettäminen ihan vaan laiskotellessa ja miettiessä, mitähän tänään tekisi vai tekisikö mitään, on mulle nautinto. Siis vaikka olenkin aamuvirkku. Kyse ei siis ole siitä, etteikö mulla olisi toimintakykyäö (onhan mulla arkiaamuinakin) vaan siitä nautinnosta, kun voi alkaa suunnitella uutta päivää ja sen ohjelmaa ihan rauhassa. 

Vierailija kirjoitti:

"Lääkärin ei ole kannattanut tehdä viisipäiväsistä viikkoa, koska käteen on jäänyt jutakuinkin sama. "

Ei ole jäänyt jotakuinkin sama. Kyllä siinä ihan merkittävästi lisää on tullut mutta koska se neljänkin päivän palkka on mahdollistanut ihan mukavan elämän niin mitä siinä turhaan rehkimään. Eli kun palkka on jo valmiiksi hyvä niin harva viitsii rehkiä oikein millään normaalilla rahalla paljon vielä lisää.

Tämähän se. Ihmiset arvostavat nykyisin vapaa-aikansa paljon korkeammalle kuin vielä 30 vuotta sitten. Jos rah  aon riittävästi eikä haaveile mistään sellaisesta, mihin nykyinen palkka ei jo riittäisi, ei motivaatio lisätyön tekemiseen ole kovin korkealla.