pulu

Sankari käskee uhria pakenemaan ja aikoo jäädä itse paikalle hoitelemaan pahiksen, mutta uhri jää paikalle ja sanoo "ei, en lähde ilman sinua!"

kyselyikäinen kirjoitti:

1. Oma pituutesi (nainen/mies)

2. kumppanisi pituus (nainen/mies), tai edellisen kumppanin pituus

3. unelmapituus kumppanille

4. minimipituus / maksimipituus joka ei vielä olisi turn-off

5. (vapaaehtoinen), miksi ensisijaisesti koet että omalla tai kumppanin pituudella on merkitystä?

Jos saan pyytää niin ei kinastelua ym tähän, helpottaa vastausten lukemista :)

Oma pituuteni: 176 cm

Puolison pituus: 175 cm

Ex-miehen pituus: 198 cm

Unelmapituus: 200 cm

Minimipituus: 165 cm

Maximipituus: 210

Lisäkysymys: Tiedostan, että miehessä pituus on seksikäs ominaisuus siksi, että se luo hänestä turvallisen ja maskuliinisen, massiivisen ja miehekkään. Kyllä minä tykkäsin exäni pituudesta, koska tunsin itseni kovin naiselliseksi hänen vierellään. Siihen ne hyvät puolet sitten jäivätkin. Nykyinen mies on lyhyempi ja huonoryhtinen, mutta sydän puhdasta kultaa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihme on ongelma? Jännittää tavata ystävän puoliso, koska hän saattaa olla mustasukkainen, mutta mitään pienintäkään syytä mustasukkaisuudelle ei ole eikä tunteita puolin eikä toisin? Jo on draamaa tyhjästä, tai sitten jää jotain kertomatta.

Minä ymmärrän ap:ta. Mietin jo nyt samaa, kun eronnut miespuolinen ystäväni todennäköisesti joskus löytää uuden kumppanin, ja tämä uusi kumppani ei välttämättä hyväksy minua ja toista naispuolista ystävääni, jotka yhdessä tämän miespuolisen kanssa muodostamme tiiviin kolmikon. Edellinen kumppani hyväksyi sen, mutta jos uusi ei, niin loppuuko ystävyys siihen? On luonnollista miettiä tällaisia asioita, koska ihmiset tuntevat mustasukkaisuutta erilaisista asioista ja se valitettavasti vaikuttaa myös ystävyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Aineen kiertokulku, anyone? Peruskoulun biologian oppitunnit, vähän kemian ja fysiikankin? Eliöt syntyvät, tarvitsevat ravintoa, kasvavat, lisääntyvät ja kuolevat. Kuollessaan ne eivät toisin kuin Raamattu opettaa nouse pilven päälle (paitsi vesihöyrynä ja lämpösäteilynä korkeintaan) vaan maatuvat.

Itse asiassa ymmärtääkseni Raamattu ei opeta, että kuollessaan ihminen menisi pilven päälle, vaan ruumis maatuu ja sielu jää ikään kuin odottamaan viimeistä tuomiota, ja vasta silloin sielut päätyvät Taivaaseen, joka sekään ei välttämättä juuri pilvien päällä ole, vaan kenties jossain toisessa ulottuvuudessa.

Jatkakaa.

No, itselläni on ollut paljon selluliittia jo 12-vuotiaasta saakka. Pyllyssä sitä on vain vähän, mutta reidet sen sijaan ovat täynnä sitä. Meni vuosia, ennen kuin kykenin hyväksymään selluliitin, mutta kun sisäistin sen faktan, että ihan oikeasti valtaosalla naisista sitä on enemmän tai vähemmän, eikä mikään keino sitä vähentänyt, niin pakkohan se oli hyväksyä. Kaunista se ei mielestäni kuitenkaan ole, mutta hyvin luonnollista; vähän kuin polvet, verisuonet ja luomet.