pulu
Seuratut keskustelut
Kommentit
Olen kyllä ollut naisenkin kanssa, mutta on tiettyjä syitä, miksi useammin päädyn miehen kanssa yhteen; suurin syistä on se, että naisista pitävissä miehissä on enemmän valinnan varaa kuin naisista pitävien naisten joukossa.
En ole koskaan ollut nettideittisovelluksissa vaan tavannut kumppanini "oikeassa elämässä", esim. harrastusten, opiskelujen, töiden, autokoulun kautta.
On suurempi todennäköisyys, että viehättävä mies pitää naisista, kuin että viehättävä nainen pitää naisista. Jos menisin nettideittailun maailmaan, valitsisin lähinnä naisia, koska koen naisen kanssa seurustelun tietyllä tavalla luontevammaksi kuin miesten. Ei toki aina enkä halua yleistää liiaksi.
Itse tykkään, jos kumppani pelaa konsolipelejä, etenkin sota- ja fantasiapelit ovat todella hienoja ja mielenkiintoista katsella. Tykkään kyllä itsekin välillä pelata, mutta omassa rauhassa, koska olen niin taitamaton että pilaisin vain joukkueen etenemisen. Pelit tuovat ihmisiä yhteen, kehittävät loogista päättelykykyä sekä englannin osaamista ja ovat kiehtovia.
Sen sijaan yksin pelattavat kännykkäpelit ja liiallisuuksiin menevä pelaaminen ylipäätään on vain ikävä asia. Toki kännykällä välillä voi pelata, mutta sama homma kun somen kanssa, niin rajansa kaikella.
Itseäni ahdistaa se tunnelma. En osaa sanoa täysin varmaksi, miksi.
Ahdistaa kaikki tonttutilpehööri ja joululaulut ja laatikot ja kinkut ja rosollit ja jopa joulusuklaa (no, konvehdit ovat kyllä yleensä hyviä) ja punanen väri joka paikassa ja materiaalin kulutus ja mainokset ja perinteet ja sukulaisvierailut ja kortit jne. Se joulun tunnelma on se, mistä en pidä.
Jostain syystä koen joulun kovin tunkkaiseksi ajaksi.
En ole keski-ikäinen vaan alle 30-vuotias, mutta olen silti päättänyt, että en enää halua muuttaa kenenkään kanssa yhteen. Olen 17-vuotiaasta saakka asunut jonkun kumppanin kanssa ja se on sellaista säätöä välillä että voimat menevät.
Olen enemmän ekstrovertti kuin introvertti, mutta haluan silti, että oma kotini on omaa reviiriäni: päätän siellä kaikesta. Sisustuksesta, aikatauluista, siivoamisesta, järjestyksestä, ruoanlaitosta ja siitä, jäänkö asuntoon vai en. En halua keskustella eri asioista omaan reviiriini liittyen. Koska muu maailma on yhtä kaaosta, haluan kotini olevan juuri minulle tehty, minua varten. Kutsun kyllä rakkaimpiani sinne kylään, mutta sehän ei ole tietenkään sama asia.
Koen myös, että tietynlainen etäisyys parisuhteessa tekee vain hyvää ja se etäisyys onnistuu eri asunnoilla.
Tykkään sellaisista rohkeista, hauskoista, itsensä likoon pistävistä, mielenkiintoisista ihmisistä, jotka osaavat keskustella avoimesti ja taitavasti, eivätkä ole muiden johdateltavissa, mutta jotka pystyvät myös myöntämään, jos ovatkin väärässä. Spontaanit persoonat, jotka kuitenkin nauttivat välillä ihan vain rauhallisesta hengailusta.