ptr
Seuratut keskustelut
Kommentit
turhaa odoteltiin taas, ja elettiin toivossa. miten tässä nyt voi olla kauheen "normaali" ja yrittää vaan, ilman stressiä ja muuta? miten voi olla iloinen siitä, kun näkee pieniä vauvoja, vauvamasuja? miten voi luottaa tässä vaiheessa siihen, että kyllä mä vielä joskus.. oonko mä nyt ainut kellä alkaa pikkuhiljaa mielenterveys heilahdella laidalta toiselle? :D tulee vaan lähinnä semmonen tunne, että miks mä laitan rahojani kaikenmaailman hömpötyksiin, kun ne ei tuota tulosta. vajaan vuoden jaksoin innostua ja elää suht rauhakseen, mutta nyt mä mietin että miks ihmeessä mä jatkan näin, "kun kuitenkaan ei mitään tapahdu". voin väittää, että mahdollisiin hoitoihin joutuminen tulee olemaan todella kova paikka, jos/KUN nyt käytävistä testeistä ei mitään syytä löydy..
eletään taas kuukauden inhottavimpia aikoja. kp 28/28 ja toivo siitä, että edistystä olis tapahtunu, voi musertua minä hetkenä hyvänsä :(
.. menen kaks kertaa verikokeisiin, nyt vasta ensimmäiset käyty ja tulokset tulevat sitten aikanaan :)
jos tarkoitat tota "kaksiin verikokeisiin", tarkoittaa sitä, että käyn kaksi kertaa verikokeissa. Enkä ole Kajaanista :DD Ilmeisesti siellä on joku sen niminen paikka tai joku?
Tänään käytiin neuvolassa kuulemassa labran tulokset. Kaikki oleellinen oli normaalisti, yksi arvo heitti hiukan ja näillänäkymin selvitään vaan yhdellä ylimääräisellä kontrollikäynnillä. Samalla katsottiin, että kaikki sisuskalut näyttää normaalilta ja niin näyttikin. Nyt vaan odotellaan huhtikuun puoleen väliin, että saadaan miehen tutkinta alulle :) Todella ihana uutinen oli, että kaikki tähän mennessä on ainakin minun osaltani kunnossa! Miten teillä muilla hommat etenee? :)