portland

Kiitos kaikille rohkaisevista kommenteista ja neuvoista aikaisempaan kirjoitukseeni liittyen ❤. Minulla alkoi nyt sit kp1 virallisesti vasta tänään, tiputtelu jo siis viisi päivää ennen. Aikaisemmin tiputtelua 2-3 päivää ennen. Tosin tiputtelu ei ollut kokoaikaista, ilman sidettäkin olisi mennyt lähes pari päivää.

Samalla kun menkat tänään alkoivat niin hellitti kuin salamaniskusta vuoden pahin PMS-rupeama. On ahdistanut niin kovin parikin viikkoa ja viime viikko olen joka päivä itkua tuhertanut milloin mistäkin ja välillä ei mistään. Ihan hirveä olo ollut, melkein paniikki päällä 24/7.

Mutta siis, nyt se on tältä erää ohi, vihdoinkin ja tämä lapsiyrityskin tuntuu jo kevyemmältä taakalta kantaa. Odotan jo melkein sitä lähetettä julkiselle hoitoihin, vaikka eka aika menneekin maalis-huhtikuulle. Eteenpäin nyt vaan, vaikka jalassa onkin lipsuttimet ja lunta puoli metriä.

Gynen hinnoista. Ultra oli muistaakseni n 60€, labrat n 80€. Lääkärin perustutkimus 30min 80€. Ja sit päälle vielä toimistomaksu tms. Et on se vaan kallista touhua.

Ilona Eloisa, on kyllä todella ikävä tilanne 😕. Ja kuulostaa siltä, että miehellä voisi olla jokin hormonijuttu taustalla, esim. matala testosteronitaso. Mut miten tosiaan tuoda asia esiin tuollaisessa tilanteessa, jossa on jo tuollaisia paineita taustalla.... Toivon sinulle viisautta ja kärsivällisyyttä ja että asia ratkeaa tavalla taikka toisella ❤.

Villahuivi, mahtavaa, että asia etenee! 😊🙌

Kaikille onnea, toivoa ja rentoutta tulevaan viikkoon 🌸

Kiiltotähti kirjoitti:

Eilen en jostain syystä saanut julkaista kommentteja, tiedä syytä.

Kiitos noista vastauksista koskien siemenneste analyysia, uskon että puolen vuoden yrittämisen jälkeen sitä voisikin mennä testeihin, mies yhtä kovasti mukana tässä yrityksessä kuin itsekkin joten hän kovin suostuvainen.

Molemmat meistä toivonut jo useamman vuoden lasta.

Portland

Sisko yritti reilusti yli vuoden lasta ja ymmärrän kyllä että kun on pitkään yrittänyt, ei enää lopulta jaksa kun kaikki pyörii sen ympärillä ja kuukausittaiset pettymykset yms. Siskolle kävi niin, että kun he lopettivat yrittämisen hän raskautukin siitä hetken päästä.

Tsemppiä piina päiviin, täällä peukut pystyssä kaikille! :)

Itsellä dpo 5, rinnat kipeät ja alavatsa. Onneksi saa nyt vklp muuta ajateltavaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille! :)

Meillä se vaan on vähän niin, et jos lapsen haluamme niin sitä on vähän niin kuin pakko tietoisesti tehdä. Syystä että seksiä on luonnostaan sen verran harvoin, että "3-4 kertaa kuussa"-tyylillä saa olla todella paljon tuuria pelissä, et nappaa. Ja minulla ikää 36, et aikaa ei ihan ole katsella rauhassa.

Se onkin tuhannen taalan kysymys, et miten olla stressaamatta ja vaan ottaa rennosti näillä spekseillä 🙈. Reilu 7kk menikin hienosti ja rennosti, sen jälkeen on ollut melkoisen tahmeaa tämä tietoinen tekeminen. Joten tauko on varmaan paikallaan. Sit pitää tauon aikana miettiä sitä hoitopolkua, joihin tulee lähete vajaan kuukauden kuluttua. Et pyritäänkö me nyt sille tielle vai ei. Tai annetaanko vaan olla.

Kp27, dpo12. Eilen jo alkoi ihan vähän tiputtelemaan ja tänään tuli kakkostarpeella käynnin yhteydessä holahdus verta. Kuten aina päivä-pari ennen menkkoja. Menkkakipujakin ollut jo pari päivää.

Eli huomenna oletettavasti alkaa yk12. Luulen, et haluan ottaa nyt taukoa tästä yrittämisestä. En enää jaksa, eikä seksiäkään tee tippaakaan mieli. Olen jotenkin vain kaikinpuolin väsynyt tähän kaikkeen, siihen kokoaikaiseen toivomiseen. Se vie niin hirveästi energiaa vaikkei edes tietoisesti pohdi koko asiaa.

Olkoon tämä nyt toistaiseksi siis tässä.

salainen haave kirjoitti:

Moi kaikki pitkästä aikaa! Valitettavasti itsellä ei ole nyt jaksamista lukea näitä uusia kommentteja joita on ihan mukavasti tullu tänne sen jälleen kun olen jäänyt tauolle täältä. Tosiaan kävin eilen gynellä jatkuvien menkkakipujen takia. Mitään Ensoon viittaavaa ei löytynyt, oikea ovario kuitenkin pco tyyppinen... Epikriisistä bongasin nyt tänään sit tiedon et oikeassa munasarjassa yksi isompi noin 8mm kokoinen follikkeli, vasemmassa näky vaan pienempiä. Onkohan tuo nyt normaalin kokoinen siihen nähden et mulla pitäs olla ovis su tai ma?

Minä noita googlasin gynekäynnin jälkeen kun oma johtofollikkeli oli vain 12mm kp13 ja se gynen mukaan viittasi siihen, ettei ovulaatio ollut alullaan. Siinä kierrossa sain kuitenkin plussan, vain vähän oletettua myöhemmin, kp19.

Luin, että n 17mm alkaa olemaan minimikoko ovulaatiolle, n 20mm parempi. Ja follikkeli kasvaa n 1.5mm:n vauhtia päivässä, vaihtelee vähän.

Villahuiville ja Enkelinäidille isot virtuaaliset halit ❤

Oula kirjoitti:

Portland, olipa kiva kuulla sinun kokemuksiasi ja tietämystä. Minä soitin samassa vaiheessa silloin klinikalle. Ensimmäinen siirto ei ollut onnistunut ja toinen oli juuri tehty. Ajattelin, että soittelen uudemman kerran, jos tämä projekti kestää vielä. Jotenkin ahdistaa ajatus, että joku olisi ihan turhaa toivonut ja maksanut, että saa lahjasoluja ja sitten ei olekkaan onnistunut. Ajattelen sen omaksi epäonnistumiseksi, vaikka tiedän ettei se välttämättä minusta johdu.

Muistaakseni minulta saatiin silloin vain 5 munasolua. Sekin mietityttää, vaikka silloin lohdutettiin, että se ei tarkoita vielä mitään. Eri hormonimäärillä olisi saatettu saada aivan eri tulos. Varsinkin kun vertaa tätä yhteen tuttuun, jolla oli tullut toistakymmentä. Ei saisi vertailla, mutta pakostakin sitä miettii.

Onko teillä muilla jäänyt kiertoja väliin olosuhteiden takia? Mietin seuraavaa, kun ovulaatio ajoittuu perheen yhteisen reissun kanssa samaan aikaan. Yleensä ollaan nukuttu aika tiiviisti, ei samassa huoneessa, mutta ei ovea välissä. Kehtaako sanoa sisarrukselle, että voisivatko poistua hetkeksi. Kaikkea sitä miettiikin 🤣

Samaa mietin minäkin liittyen munasolun vastaanottajien onnistumisen suhteen, sitä kokee olevansa vastuussa asiasta, ja varsinkin nyt kun oma yritys on venynyt niin sitä pohtii, että olenkohan sittenkin luovuttanut huonoja soluja... Vaikka testit sun muut silloin tehtiinkin. Turhaahan se on, mutta.

Minulta muistaakseni saatiin 8 tai 12 munasolua, en muista tarkkaan. Silloin todettiin, että määrä on hyvä, koska laatu korvaa nykyään määrän, ei ole tarpeellista kasvattaa hirveää määrää, varsinkin mikäli jäävät vähän pienikokoisemmiksikin. Parempi vähemmän ja kunnollisia. Minäkin ymmärsin, että nykyään ollaan varovaisia hormonien kanssa, annetaan vain niin paljon kun on pakko, keholle ikään kuin pieni boosti, muttei enempää. Varsinkin se yliaktiivisuus kun on oikea riski osalle, niin maltillisempi hormonimäärä ja siten maltillisempi tulos on vain hyvä asia.

Meillä on jäänyt yksi kierto välistä (luultavasti, seksiä oli vissiin n 6pvää ennen ovulaatiota), keväällä kun oli yksi kierto, jossa h-hetki sattui ikävästi stressi/työt/yövuorot-kohtaan, jossa ei vaan jaksanut tai pystynyt väkisin pusertamaan itsestä mitään irti. Ja tälläkin palstalla useampi on kertonut, että kierto on jäänyt välistä kun on ollut työmatkaa tai sukulointia yms. Että kyllä se on ihan normaalia, :). Ja vaikka se kuukausi on toki tässä projektissa pitkä aika odottaa seuraavaa h-hetkeä niin sanoisin, että rento asenne mahdollisten ohimenevien kiertojen suhteen on vain hyvä asia. Varsinkin jos ei itse voi vaikuttaa asiaan.