Ördög

Sarkku kirjoitti:

80-luvun puolella tullut tv-sarja, joka sijoittui toisen maailmansodan aikaiseen Iso-britanniaan. Pieneen englantilaiskylään tuli amerikkalaisia lentäjiä ja romansseja tietysti syntyi englantilaistyttöjen ja lentäjien välille. Mikä tuon sarjan nimi oli? Minä olin varhaisteininä "kuolettavan ihastunut" yhteen näyttelijöistä, joka esitti sarjassa pahaa poikaa 😁 Olis kiva nähdä vieläkö sykähdyttää ♥️🤔🙈😅

We'll Meet Again / Kunnes jälleen tapaamme

https://en.wikipedia.org/wiki/We%27ll_Meet_Again_(TV_series)

http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…

Vierailija kirjoitti:

Steve Kekana? (Raising my family)

Steve Kekana oli meillä päin lähinnä yhden hitin ihme, mutta kotimaassaan E-Afrikassa todellinen suuruus. Levytti nelisenkymmentä albumia, ja oli sitä paitsi lakimies.

Ja nyt hän on poistunut...

https://www.thesouthafrican.com/news/steve-kekana-dead-latest-legendary…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kirjassa Simo siili?

Ja Heikki-jänis oli samassa kirjasarjassa.

Enkun kirjassa taas oli Jack, Jill, Ann ja Bill.

Tuo Say it in English -kirja oli käytössä jo 70-luvun puolivälissä. Aloitin silloin englannin opiskelun ja koko alakoulu mentiin SIIE:n ja siihen liittyvien avokelojen tahtiin.

Jack ja Jill oli sisaruksia Miller oli heidän sukunimensä. Vanhemmat olivat mr. ja mrs. Miller. Perheessä oli koira nimeltään Spot.

Ann ja Bill olivat myös sisaruksia, Brown oli heidän sukunimensä. Heidän perheeseen kuului myös vanhemmat mr. ja mrs. Brown sekä vauva, jota kutsuttiin vain baby nimellä ja sanottiin it is a boy. Heillä löi kissa nimeltään Silky.

Aapinen oli meillä ihan eri 70-luvun alussa. Ei ollut henkilöitä joita seurata, tarinat oli irrallisia toisistaan.

Ajatelkaas, mitä päälle viiskymppisen muistikätköistä löytyykään!

Täällä 53 vuotias muistaa just samat👍 Voi sehän on kuin eilinen päivä, kun tuota kirjaa luettiin😉

Holy schmoly, what a bout of nostalgia!

"Are you all right, Bill?" Jack kysyi Billin kaaduttua pyörällään. "Can you walk?" "Yes, I can walk but my bike is upside down".

Jack luki myös vuoteessan jännittävää kirjaa, "a Red Indian book". Täysin sopimaton nimitys nykyään. (Kuten myös laulutunneilla hyvin suositut "n-g-o spiritual"-biisit, Michael Row the Boat Ashore, Swing Low Sweet Chariot ynnä muut.)

Yhdellä SIIE:n aukeamalla oli näkymä Afrikan savannilta, misstä leijona ajoi takaa valkoista metsästäjää kirahvin katsoessa viereltä. Liitteenä oli lorunpätkä: "A giraffe can't laugh, a giraffe can't sing, a giraffe can't do much of anything. But walk around like this, but walk around like this". Opettajamme kysyi meiltä mikä lorun sanoista mahtaa olla ulkomaalaiselle vaikein ääntää. Oikea vastaus on "of", ja sitä pikkusanna sitten harjoiteltiin ahkerasti.

Tamminiemi.

Muistan ja tykkäsin. Olen syntynyt v. 1970, joten en tietenkään ymmärtänyt kaikkia vitsejä. Mutta olin jo oppinut pitämään Harry Belafonten ja Johnny Cashin biiseistä, ja nautin suunnattomasti heidän esityksistään, joissa oli nykymaailmasta katsottuna täysin tuomittavia aineksia.