Ördög
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5770 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjakuvista muistan Tarzanin, Mustanaamion, Conanin ja Korkeajännitykset. Olikohan noissa tarzaneissa ja mustiksissa niitä kerhojakin, pystyi tilaamaan sormuksia jne.
Sitten oli myös jotain kauhusarjakuvia. Muistan yhdenkin, jossa sellainen hyvin seksikäs ja pikkuruisissa repaleisissa vaatteissa oleva nainen joutui painajaismaisesta tilanteesta toiseen. Yhdessä kohtauksessa hän oli pienellä puisella lautalla, joka oli uppoamassa meressä olevaan pyörteeseen. Luulin, että ne sarjikset olivat totta ja pelkäsin ihan kauheasti.
Lapsena luettiin hirveän paljon sarjakuvia ja olin hämmästynyt, kun omat lapset eivät sitten niistä innostuneet.
Joo, sarjakuvia oli paljon. Korkeajännitys- ja Siivet -sotasarjakuvat olivat suosittuja mutta itse innostuin eniten Avaruuden Korkeajännityksestä, jossa seikkaili Jet-Ace Logan kaverinsa kanssa. Harvinaisempi scifisarjakuva josta tykkäsin oli Myös "Markos-robottiajan sankari".
Kauhusarjakusvista minulla oli ainakin Shokki- ja Ihmissusi ja Frankenstein -lehtiä. Shokissa oli pääasiassa yksittäisiä tarinoita mutta Ihmissusi ja Frankenstein seurasivat jatkuvajuonisesti tietyn ihmissuden ja Frankensteinin hirviön seikkailuja.
Myöhemmin luin ja keräilin myös Jerry Cottoneita, jotka olivat sellaisia 60-70 sivuisia poliisilukemistoja ja jossain vaiheessa hyvin suosittuja. Kontravirtanen-yhtye teki niistä pieneksi hitiksi nousseen biisinkin, "Jee-Jee Jerry Cotton".
Oliko sellanen kun Siivet-lehti
Ja näiden lisäksi ilmestyi tuona vuosikymmenenä mm. Aku Ankka, Roope-sedän taskulehti, Bobo, Pellefantti, Mokkeri, Maailman vahvin nalle, Masi, Viki Vesseli, Nakke, Scooby Doo, Kiviset ja Soraset, Vaaleanpunainen pantteri, Ohukainen ja Paksukainen, Pikku Riku, Pinocchio, Ville Vallaton, Tex Willer, AgenttiX9, Buster, Hevoshullu, Hopeanuoli, Teräsmies, Lännentie, Tumac, Frendi, Tarzanin poika, Zoom, Suomalainen MAD, Yöjuttu, Jippo, Ruutu, Non Stop, Jymy ja Huuli. Jotkut näistä jäivät melko lyhytaikaisiksi, ja eräät ovat tyystin uhohdettuja. Toisilla on taas edelleen kulttimainetta, monet nuoret piirtäjät saivat niistä inspiraatiota.
Suomen Sarjakuvaseuran sivustolta voi lukea vanhoja Sarjainfon numeroita. Tässä numerossa vuodelta 1979 arvostellaan tuolloin markkinoilla olleita sarjakuvalehtiä. Tuleeko muillekin hieman nostalginen olo?
https://sarjakuvaseura.fi/fi/sarjainfo/arkisto/sarjainfo-21-30/sarjainf…
Vierailija kirjoitti:
Niin. Vuonna 1970 Suomen sotaveteraaniliitossa oli yli 100 000 jäsentä. Pääministeri (Ahti Karjalainen), ulkoministeri (Väinö Leskinen), Suomen Pankin pääjohtaja (Mauno Koivisto), SAK:n johtaja (Niilo Hämäläinen) sekä EK:n edeltäjän STK:n johtaja (Päiviö Hetemäki) olivat kaikki veteraaneja. Eduskunnan veteraanikerhoon kuului 70 kansanedustajaa kahdestasadasta. Itse Kekkonen avasi tervehdyksellään veteraanien keräykset ja lahjoitti niihin itse rahaa näyttääkseen kansalaisille hyvää esimerkkiä. Kansa taisteli, miehet kertovat -lehteä myytiin joka lehtipisteessä.
Ja todellakin, veteraaneissa oli edustettuna kaikkia mahdollisia yhteiskunnallisia mielipiteitä, samalla tavalla kuin kansassa yleisemminkin. Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja (1966–82) Aarne Saarinen ja SKDL:n, kommunistien vaalijärjestön, puheenjohtaja (1967–79) Ele Alenius olivat hekin molemmat veteraaneja.
Vierailija kirjoitti:
Ja sotaveteraanien ivaaminenkin oli loppujen lopuksi hyvin pientä, se vain
oli yksi vasemmistonuorten keksimä aihe omalle liikkeelle en tehokeinoksi. Kovin pitkälle siinä ei kumminkaan menty, aika pintaraapaisuja ne oli/---/
Minusta tuota vasemmistoradikalismia korostetaan nykyään ihan liikaa, ei se ainakaan minun elämänpiirissä näkynyt millään lailla. Ja taistolaisuus oli pienen porukan juttu, enimmäkseen se oli suun pieksämistä ja sen ohella taistelulauluja
Tarkkoja havaintoja. Taistolaiset olivat vähemmistönä sekä SKP:ssä että vasemmistossa yleensä, eduskunnassa heillä oli enimmillään 13 kansanedustajaa, ja hallituksessa toimi kyseessä olevan vuosikymmenen aikana ainoastaan yksi taistolainen, Erkki Tuominen (1914-1975), joka vuosina 1970-1971 piti toisen oikeusministerin salkkua. Mutta koska ns. kulttuuritaistolaiset olivat äänekkäitä, ja koska heidän taktiikkaansa kuului eri järjestöjen, oppilaitosten jne "valtaaminen", heitä vaikutti kenties olevan kaikkialla.
Markku Sipilä on kirjoittanut asiantuntevasti aiheesta "veteraanien pilkkaaminen".
http://jokisipila.blogspot.com/2008/04/sotaveteraanien-pilkkaamisesta.h…
Vierailija kirjoitti:
70-luku oli kaiken muun lisäksi hissipelon suuri vuosikymmen. Siivoja jäi vuonna -71 juuttuneeseen hissiin Koffin juomatehtaalla Helsingissä ja löydettiin vasta kahden viikon päästä, elossa vain siksi että siivousämpärissä oli ollut riittävästi vettä.
Vierailija kirjoitti:
Huhhu onneksi ei hissit ole enää tollaisia kuten silloin 70-luvulla oli jolloin sai pelätä juuttuuko hissiin vai ei.
Selittäisi sen miksi monella ihmisellä on ollut vuosikymmenien ajan hissifobia.
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä hissi on harvoin rikki, vaikka kaikenmaailman remppamiehet ja ruokakuskit repivät ovia väkisin auki. Vain kerran olen itse jäänyt 10 minuutiksi jumiin. Mutta sepä taitaa olla Koneen hissi, hyvää suomalaista työtä 😎
Eräällä toisella foorumilla keskustellaan tuosta tapauksesta. Googlatkaa "Siivooja Martta Sirola kaksi viikkoa jumissa Sinebrychoffin tehtaan hississä (1971)".
Toivottavasti tähän ketjuun saisi koottua lisää traumaattisia muistoja.
Yksinkertaista porukkaa on monenlaista, ja "natokiimalusta" voihkiminen ei todellakaan ole älykkän keskustelijan tunnusmerkki.
Putlerointia, puppua ja pötypuhetta. Venäjä on hyökkäyssotia käyvä, fasistinen ja imperialistinen gangsterivaltio.