Old Fashioned Gentleman
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Voin kyllä kuvitella, että ei ole kauheampaa kohtaloa kuin tehdä matalapalkkatyötä. Silti olla niin pinnallinen ja kiiltävän perään, että kykenee tunnistamaan jotain chanelin laukkuja ja hiirikenkiä :D Herrojen elkeet tarttuvat renkiin....[/quote]
Ja kun paljon tekee töitä on varaa vaikka hiirikenkiin.
Kohti laukkaa, merkkikauppaa
Se naisen epätoivoon ajaa
Kun toinen Villen korjaa
Keskeltä kassaruuhkan hiljaa
Kylmä silmä tuijottaa
Kun sushipakkaus kohoaa
-Heppu Epänormaali, Murheelisten kassaneitien maa-
Otsikossa sanot aina ja jo ensimmäisessä lauseessa tämä lieventyy pariin kertaan. Olisko siis niin, että näin on käynyt viimeaikoina ja sen tuoma harmistus värittää nyt mielipidettäsi koko miessukukunnasta?
Arvaat varmaan, että tässä on mieltymyksiä laidasta laitaan tuossa n. 3,5 miljardin ihmisen otoksessa, josta puhut.
Uskallan esittää näin rohkean väitteen, koska olen itse mies ja olen mielelläni antavana osapuolena oraalissa, jopa suuresti nautin siitä.
Jos nyt vieläkin pysyt kannassasi, niin jatkossa sitten:
"Miksi kaikki miehet, paitsi se yksi av-palstalainen..."
:-)
Vierailija kirjoitti:
Peter Franzen menee mumisemaan johonkin sarjaan ja on ensimmäinen kerta ikinä, kun amerikkalaisetkin tarvitsevat tekstitystä ymmärtääkseen.
Amerikkalaisethan ovat harvinaisen huonoja ymmärtämään mitään aksentteja ja tarvitsevat tekstityksen jopa omien osavaltoiden välillä (kts. paikallisia tv sarjoja) saatikaan esim. skottien tai ei-natiivien kanssa. Omaavat huomiotaherättävän huonon kielikorvan yleistettynä.
Kirjallisuus on portti maailmoihin, joita ei välttämättä osaa kuvitella ilman sitä. Se luo eteesi vistoja, joita mielikuvituksesi osaa värittää tavoilla, joilla elokuvat eivät välttämättä pysty, koska mielikuvitus on vahvin moottori. Tästä syystä esim. kauhuelokuvat eivät toimi siinä vaiheessa kun "hirviö" näytetään (Stephen King, ei-fiktiivisessä kirjassaan Danse Macabre, kertoo aiheesta hyvin).
Kirjat myös avartavat näköaloja eri kulttureihin, jos lukee monipuolisesti, vähän samaan tapaa kuin matkailu.
Kirjasarjojen lukeminen on kuin tapaisi vanhan tutun, jos kirjailija on onnistunut luomaan elävän ja toimivan maailman, jossa henkilöhahmoissa on syvyyttää.
Kirjojen kieli voi opettaa ja tarttua, jos on sellaiseen taipuvainen.
Hyvän kirjan uudelleen lukeminen vuosia myöhemmin voi avata sen tarinan ja mahdollisen viestin aivan uudella tavalla, kun lukijalla on enemmän ja ehkä myös erilaista elämänkokemusta.
Kirjallisuus on mahtava rikkaus, mutta ei tulisi mielenkään pilkata niitä, jotka eivät sille syty. Se on kuin kulinarismi, jos siihen uppoutuu ja sitä rakastaa, se palkitsee, muttei väkipakolla.
And then the man he steps right up to the microphone
And says at last just as the time bell rings:
"Goodnight, now it's time to go home"
And he makes it fast with one more thing
"We are the Sultans,
We are the Sultans of Swing"