Nita85

Mimmu: Pääsekö siellä parinviikon välein ultraan jos vaatii? Vai yksityisellekkö? Kyllä itsekin meinaan vaatia varhaisultraan pääsyä jo kaiken tämän kokemuksen takia.. Minä olen kiertänyt melko kaukaa nuo vauvojen vaateosastot, nopeasti vilkaisen että voi olisipa kivoja mutta kiirehdin ohi.. 

Itkittekö kun saitte viimeeksi positiivisen tuloksen? Itse en edes oikein tajunnut sitä, enkä siis itkenyt. Tein seuraavana päivänä lisää testejä ja jotenkin alusta asti, mietin että voiko olla mahdollista että saamme vauvan. Ensikerralla itkeä tirautan semmoiset onnen kyyneleet että niistä riittää onnea koko raskauden ajaksi ;)

Sirppana: Hyviä uutisia sinulta. Ihana kuulla, että kaikki tulokset olivat ok. Ja hyvä että ne olivat menkat, eikä mitään muuta vuotoa. 

Mimmu75: Tulethan kertomaan perjantain käynnin jälkeen mitä sanoivat. Tsemppiä! Samaa mieltä olen tuosta lääkkeellisestä tyhjennyksestä, en enää ikinä suostu tekemään sitä..Ainakaan kotona. Jos joudun joskus siihen tilanteeseen, haluan olla sairaalassa valvonnassa tai sitten vaadin kaavintaa. Olen ajatellut että kun tulen seuraavan kerran raskaaksi, niin miten sitä uskaltaa olla siitä iloinen ja nauttia raskaudesta? Kun ei se nimenomaan takaa sitä, että kaikki menisi hyvin ja saisimme vauvan syliin asti. Missävaiheessa vain voi tapahtua mitä vain.. Mutta toivottavasti silloin saisi jostain tsemppiä ja voimia uskoa siihen, että nyt kaikki menee hyvin. Monesti sanotaan, että turha surra etukäteen mutta kaiken tämän koetun jälkeen se voi olla hankalaa.

Välillä en edes muista olleeni raskaana ja välillä kuvittelen koko ajan, miten iso masu nyt jo voisi olla ja miten olisimme juuri nyt kertoneet sukulaisille ihanasta uutisesta. Huomaan näkeväni ympärilläni paljon raskaana olevia ja niitä, joilla on pieni vauva. Isompia lapsia en niinkään huomaa, mutta vauvat kyllä.. Katkeruutta ilmassa.. Tuota olen myös miettinyt, että miksi täälläpäin pitää odottaa kaavintaa tai lääkkeitä jopa viikko, ihan kamalaa siinä tilanteessa.

Muistan kun lähdin varhaisultrasta kotiinpäin ja sain huonot uutiset.. Itkin matkalla kotiin (menin sinne autolla, koska jotenkin ajattelin että jos saan huonoja uutisia niin en voi itkeä ja kävellä muiden nähden).. Heti tuli sellainen tunne, että haluaisin painaa vatsaani todella kovaa tai tehdä jotain muuta, että saisin tuon kaiken sisältäni pois koska vauvaa siitä ei tule.. En onneksi tehnyt mitään, mutta koko viikon odotin sitä seuraavaa käyntiä ja tottakai myös toiveikkuus heräsi, jospa kuitenkin sydän sykkisi..

Blondcherry:  Kai se katkeruus on "normaali" tunne meille.. Minkäs sitä tunteillensa voi.. Itse olen kateellinen jopa ystävilleni, jotka ovat jo saaneet terveet vauvat ja ovat raskaana. Ajattelen, että ei heillä mene raskaus kesken koska minulla meni jo. Muut saavat varmasti terveet vauvat. Olen myös huomannut itsessäni uuden piirteen, välillä olen jopa melko kylmä ihmisiä tai ihmisten juttuja kohtaan. Varsinkin jos ne liittyvät jotenkin raskauteen, vauvoihin, lapsiin tai muuhun josta en niinkään jaksaisi jutella "muina miehinä". Olen myös miettinyt, että puhunko liikaa vain omista tunteistani ja kokemuksistani nykyisin.. Mutta niin pinnalla ne ovat, että pienemmät murheet eivät tunnu niin tärkeiltä. Vaikka jokaisen murheet ovat juuri sille ihmiselle tärkeitä. 

Tätikeltainen: Voi onpa kamalaa että sait ne ultra-ajat postissa :( Luulisi, että olisivat ne tajunneet perua.. Muistan kun varhaisultrasta tullessani sotkin heti kalenteristani tulevan neuvola- ja ultra-ajan ja revin kaikki neuvolasta tulleet paperit roskiin.. Ja peruin tietenkin nuo ajat. Tuli oikein inho niitä kohtaan..

Toivottavasti vuoto loppuu ja kaikki raskausmateriaali on tullut jo pois. Sitä itsekin kovasti mietin, että miksi kaikki ei voinut olla hyvin.. Äitini on saanut minun ikäisenä myös keskenmenon, tosin ei ollut esikoisen niin kuin meillä olisi ollut. Mietin jopa, että voiko sillä olla jotain merkitystä? Voiko se jotenkin periytyä vai olisiko vain sattumaa.. Olisinko voinut saada terveen vauvan jos olisinkin raskautunut jo aikaisemmin.. Voih :/ Tuskinpa..

Sirppana: Voi sinua.. Kai siinä menee aikaa ennen kuin tajuaa, ettei sitä vauvaa tulekaan.. vielä. Itse en kyllä huoli ystäviltänikään mitään vauvoihin liittyvää, pari kirjaa sain viimeeksi mutta ne lojuu tuolla hyllyn perällä.. Tekisi mieli nekin laittaa kiertoon, mutta kai se on pakko toivoa että saan niitä vielä lukea. Onko sinulla jälkitarkastus täällä Keravalla vai jossain muualla? Itselläni ei ollut mitään jälkitarkastusta, onkhan se outoa vai tavallista? Itse vain varasin sen hoitajan ajan jossa kertoi labratulokset.. Alan jo epäilemään kaikkea mitä hoitajat sanovat ja ohjeistavat.

Kävin eilen apteekissa ostamassa rautalääkkeitä. Ihmetteli miksi sairaalassa eivät olleet suositelleet niitä, koska ei se hemoglobiini kuulemma ihan heti nouse. Ärsyttävää. Jos joskus tulen raskaaksi, niin miten uskallan uskoa kenekään neuvoja ja ohjeita? ja mihin sairaalaan sitä uskaltaa mennä synnyttämään...

Tulipas pitkää tarinaa.. Tietokoneella on niin paljon helpompaa kirjoitella, kuin tabletilla. Anteeksi jos puhun paljon omista ongelmistani ja jutuistani. En jaksa aina kaikilla murheilla ja ajatuksilla muitakaan vaivata :)

Onko teillä kellään iho-ongelmia? Itselläni on ja tuntuu että hormonit taitavat olla melkoisen sekaisin, ainakin kun katson itseäni peilistä..Murr.. Mikähän auttaisi..ei paljon itsetuntoa kohenna tämäkään.

Voimia & Tsemppiä meille kaikille!

-Nita-

Lefemme: Kiva kun perustit tämän ryhmän. Liityn mielelläni tähän ryhmään ja ryhmän nimikin antaa itselleni toivoa siitä, että kuulun 2015 yrittäjiin, enkä 2014 kun silloin meni kesken. 

Minulla on siis 3viikkoa kaavinnasta ja menkkoja odottelen toiveikkaana. Menkat pitäisi alkaa siis 4-7 viikon päästä tuosta operaatiosta, joten voipi mennä tammikuun puoleen väliin. Toivoisin kuitenkin niitä jo tuohon alkuvuoteen :) Pidin taukoa jonkun aikaan täällä kirjoittelemisesta, mutta nyt tuntuu että olen valmis keskusteluihin ja uusiin tuuliin ;) Itselläni on ilmeisesti huono muisti, kun en muista millaisia naisia siellä nimimerkin takana oikein on.. Vaikka olenkin teidän taustoja varmasti lukenut.

Dimou: Hieno asenne, tuon jouluherkuttelun suhteen :D Minäkin meinaan tämän vuoden nauttia kaikista niistä ruuista joita raskaana ollessa ei voi syödä. Ja uuden vuoden juhlin myös täysillä. Sitten aloitankin taas terveellisemmän ja toivottavasti myös liikunnallisen elämän :) Ainakin viime raskaudessa se ehkä auttoi.. Ja kyllähän se liikunta lievittää stressiä, joten kinkun sulatukseen sitten alkuvuodesta :D 

Käyttääkö joku teistä Teroja? Itse epäilen edelleenkin niiden aloitusta mutta en tiedä voinko olla aloittamattakaan niitä, kun lääkäri niitä määräsi. Jos kierto jatkuu yhtä pitkänä kuin aikaisemmat pari (44päivää), niin en sitäkään kyllä jaksaisi.. 

Nita85 (29) km rv10 10/14 - menkkoja odottaen :)

Mulperitoffee: Itselläni oli myös rusehtavaa vuotoa alkuraskaudessa, joka meni kuitenkin kesken. Sykettä ei siis näkynyt. Se on kuulemma joillakin ihan normaalia että vuotaa vähän, mutta toisaalta jos itselläni on jatkossa vuotoa niin vaadin kyllä lääkärikäyntiä neuvolan kautta. Varhaisultrat yksiyitsellä ovat kalliita ja jos kerta eivät oikein mielellään sinne ota noin alkuviikoilla niin en tiedä, mutta pystyisikö lääkäri sanomaan mistä vuoto on peräisin? Eilen keskustelin nimenomaan hoitajan kanssa tuosta alkuraskauden vuodosta ja kerroinkin hänelle, että silloin sain ohjeen odottaa jos ei tule kipuja tai vuoto lisäänny.. Odotin ja sain ne huonot uutiset yksityisellä. Toivottavasti sinulla on normaalia vuotoa, ja saat hyviä uutisia! Kannattaa kuitenkin vaatia palvelua ja hoitoa, ja soittelet sinne heti jos vuoto lisääntyy tai tulee kipuja. Onko vuotoa tänään ollut? 

Toivon sinulle paljon onnea onnelliseen raskauteen! En tiedä oliko tästä mitään hyötyä, mutta ajattelin kertoa oman mielipiteeni :)