Niiskurouva

Ihania uutisia! Tarrasukkia matkaan mukaan. Toivottavasti tällä kertaa pikkuinen pysyy mukana.

Hohoi jälleen yövuoron ääreltä.



Anir, kuulostaapa kummalliselta toi sun vuoto. Ikävä juttu, että lääkärin kielitaito oli niin heikko. Olis ollu mielenkiintosta tietää, että mistä se vuoto oikein oli peräisin ja miksi. Toivottavasti kuitenkin vaan jotain pientä ja merkityksetöntä.



Aveena, kuulostaa ihan älyttömän rankalta tuo sun tilanne. Kumpa homma hoituis nyt kuitenkin näillä dropeilla eikä tarttis enää enempää kärsiä. Voimia toipumiseen edelleen.



Eve, mihin ne hymyt on sulta hävinny? Nooh, mä voin antaa sulle yhden hymynaaman :). Noitten digitestien pitäis mun ymmärtääkseni olla herkkiä ja luotettavia, mutta oisko se ovis kuitenkin voinut päästä livahtamaan jotenkin sen hymyn ohi? Hyvä kuitenkin, että viljelyä on harrastettu. Toivottavasti pääset sadonkorjuuseen 9kk:n päästä ;)...



Heathille tsemppiä ultraan. Vähänkö ihanaa, että oot jo noin pitkällä. Riskiviikot on melkein takana päin.



Simona, mä olen myös kuullut tuosta papaijan keskenmenovaikutuksesta. Määristä en kyllä osaa sanoa yhtään mitään, vaikka hassulta tuntuiskin, että semmoset myslissä olevat palat voisi keskenmenoa aiheuttaa. Jos se olis kamalan tehokasta, niin kai sitä käytettäis "lääkkeenä" keskeytyksissä. Mutta siis en oikeesti tiedä asiasta yhtään mitään ja mä ainakin helposti pyrin välttämään kaikkea mistä oon yhtään semmosta keskenmenoon liittyvää kuullut.



ON: Tänne ei edelleenkään mitään kummempaa. Vatsa elää omaa elämäänsä, mutta onneksi tuntemukset ei ole yhtä kivuliaita, kun viime kierrossa. Se on vaan vähän semmosta menkkajomotuksen tapasta. Tissit on tämän päivän aikana pikkusen särkeneet, joten eiköhän se normaali tissikipu sieltä vielä palaile vaikka vähän normaalia myöhemminkin. Jotenkin olen vaan paljon rennompi tai jotenkin paremmalla mielellä, kun viime viikkoina ja se tuntuu tosi kivalla. Tosin samaan aikaan pelkään, että kohta ne mielialat varmaan kääntyy ja sit on taas ihan hirveetä. Mitenkähän sitä oppis nauttimaan tästä hetkestä eikä aina eläis tulevissa???



Näissä syvällisissä(???) pohdinnoissa, Niisku 18/25-31

Nippe82, tervetuloa. Niin, ja osanottoja ja pahoittelut menetyksestä. Kyllä tuo km-kokemus sen verran rankka on, että itsekin useaan otteeseen olen miettinyt, että uskaltaako tässä enää haaveilla ja yrittää. Mutta kun ei sitä oikein ole osannut lopettaakaan. Voimia sulle asian läpikäymiseen ja tervetuloa keskustelemaan.



Nipa taisi miettiä joku päivä, miten "eriarvoisia" eri raskaudet on omassa mielessä. Mä yritän nykyisin aina ajatella, että kaikki ihmiset on käyneet asiat vaikeimman kautta, etten "tuomitsisi" liian helposti, mutta kyllähän se silti tuntuu epäreilulta, että joillain asiat menee niin helposti ja toiset (lue:minä) saa tahkota oikein kunnolla. Mutta tunnistan kyllä itsessäni sitä samaa, että kun on tiennyt toisen vaikeuksista vauvautumisessa, raskaudesta on helpompi iloita, kun että se on vaan silleen joteenkin yllättäen tapahtunut.

Mä jätin pillerit pois kesken levyn helmikuun lopussa ja noin 4 viikkoa myöhemmin testasin plussan, joten mä myös kuulun noihin yk1:n raskautujiin. Siksi kai se onkin niin kuluttavaa, ettei se onnistu yhtä helposti km:n jälkeen.



Malica, halauksia sinne. Kuulostaa niin kamalan tutulta. Mäkin aina tädin vierailun aikoihin mietin, että olis parempi lopettaa koko yritys, kun ei näitä pettymyksiä meinaa millään kestää. Mutta jotenkin niistä aina mennään yli sit kuitenkin. Voimia sulle prosesseihin.



Anir, onnea negasta :)! Ja onnea uuteen yritykseen. Siis ihan niinku viralliseen sellaseen. Saitko miehen kellistettyä ja oviksen hyödynnettyä?



Simona, tsemppiä kierron jälkipuoliskolle. Onko tuntemuksia ;)?



Eve, voi ei. Siellä näyttää olevan epätoivolle parikin eri syytä. Toivottavasti se hymynaama sieltä vielä pärähtää tikkuun ja miehen tavarakin on iskukunnossa. Voimia ja tsemppiä "vastoinkäymisistä" huolimatta.



(.) Tänne ei oikein mitään ihmeellistä. Paitsi se, että tissit ei ole kipeytyneet oviksen jälkeen. Pillereiden lopetuksen jälkeen ovat olleet kipeinä joka kierrossa ja siksi tää tuntuu vähän kummalliselta. Heräs jo epäilys, että jospa en ovuloinutkaan, mutta kyllä se hymynaama testiin tuli, joten uskokaamme sitä. Mieliala on parempi, kun aikoihin. Vaikka kyllä se siitä vielä ensi viikolla kääntyy, kun täti porhaltaa kyläilemään :).



Niisku

Täällä on ovis onnellisesti ohi ja nyt sit hoiputaan toivon ja epätoivon välillä seuraavat kaksi viikkoa. Ikävää vaan, että jomottelut, jotka oli jo taakse jääneet, ovat näköjään palanneet. Ei kiva. Eikä toiveita herättävää. Mutta kaipa se tästä.



Eipä kai tänne muuta. Mitäs teille muille?



Niisku

Mirabel, eiköhän tuo ihan positiivinen ole. Kiva, kun löytyy jännäilyseuraa sitten :). Plussatuulia sinne.



Aveena, voi itkujen itku. Hyvä kuitenkin, että homma on nyt hoidossa ja toivotaan, että se hCG noilla eväin laskee. Totta kai voit jutella tänne niinkun ennenkin. Oothan sä kuitenkin yksi meistä. Toipumista sinne ja halaus vielä kerran.



Työn ääreltä, Niisku