Neppe

Jälleen monta uutta kuumeilijaa, tervetuloa joukkoon! :) Ja onnea Lyytikäinen! <3

Tässä on tullut tipahdettua niistä kaikkein ruusuisimmista kuvitelmista, kun lähipiirissä on nyt ollut kohtuuttoman paljon vastoinkäymisiä asian tiimoilta. Koskaanhan sitä ei voi pitää itsestään selvyytenä, että lapsi ihan tuosta vaan ilmoittaisi tulostaan ja olenkin alkanut pelätä, että omalla kohdallakaan kaikki ei sujuisi suunnitelmien mukaan. Yritän kuitenkin olla liiaksi stressaamatta, koska kaikki otetaan vastaan, mitä tulee, ei mitään voi ennalta tietää ja hyväkin niin. Pieninyuu, isot tsempit teille, toivottavasti syli ei olisi enää pitkään tyhjillään. <3

Vaikka tosiaan on menty vähän enemmän jalat maassa, niin silti vaan ajaudun kerta toisensa jälkeen ihastelemaan vauvan vaatteita! chem kyseli, millaiset vaatteet iskee; mä oon tykästynyt tällä hetkellä kaikkiin värikkäisiin ja erityisesti keltaiset jostain syystä. Tuo KappAhlin Newbie-mallisto näyttää kyllä kivalta. Omia suosikkeja on tällä hetkellä NOSH ja Mini Rodini, mutta kohtuullisen tyyriitä ovat, jos meinaa uutena ostaa. Toivottavasti kirppareilta löytyisi hyväkuntoisia. :) Olen miettinyt, että kirpparilta pyrin hankkimaan hyvin pitkälti nuo vauva-ajan vaatteet, kun niitä kuitenkin käyttää niin lyhyen aikaa. Tämän vuoden äitiyspakkaus miellyttää omaa silmää, joten kaikki peukalot pystyyn, että se osuis vielä omalle kohdalle. :)

Voi Netttteo, ikävä kuulla. :( Tsemppiä kuitenkin toipumiseen ja uuteen yritykseen. <3

Raha-asioista: Meillä on nyt hiljalleen alettu säästää tulevia hankintoja varten. Itse laskeskelin äitiysrahan määrää ennen kuin uskalsin antaa itselleni oikeasti luvan haaveilla vauvasta. Väistämättähän ne kuukausitulot pienenevät, mutta hieman tarkemmalla suunnittelulla siitä varmasti selviää. Omalla kohdallani äitiysloman myötä ainakin oman auton polttoainekustannukset pienentyvät huomattavasti, kun työmatka-ajo jää pois, joten siinä missä tulopuoli laskee, niin onneksi laskee menotkin. :D Tietysti lapsen tarpeet ovat etusijalla sitten ostoksia tehdessä, mutta toivottavasti itseäänkin pystyisi hemmottelemaan silloin tällöin.

luumu_: Pystyn samaistumaan pohdintaan täysin! Tähän mennessä olen antanut itselleni luvan ostaa kaikkea kivaa, koska olen niin voinut tehdä. Mies on meilläkin rahan kanssa siinä määrin fiksumpi, että ostaa tarpeellista ja itse meen enemmänkin fiiliksen mukaan. Kun aloimme vauva-asiasta enemmän keskustelemaan, niin meilläkin mies toi tämän suhteen huoltaan esiin. Kuten tuossa ylempänä kirjoitin, niin lapsen tarpeet tulen jatkossa pistämään edelle, mutta omaa hyvinvointia ja hemmottelua ei saa unohtaa, joten varmasti suunnitelmallisuudella pystyy pitämään niistä omistakin jutuista jossain määrin kiinni. :)

chem: Yleensähän se äitiysraha määräytyy edellisen vuoden vahvistettujen tulojen mukaan, mutta sitä on mahdollista hakea myös viimeisen puolen vuoden tulojen mukaan, mikäli ne ovat nousseet vähintään 20 % niistä edellisen vuoden vahvistetuista tuloista. :)

Ihana huomata, että uusia kuumeilijoita tulee mukaan tasaiseen tahtiin! :) 

Näsiä kyseli tuosta sisarusasiasta: Mulla on kaksi nuorempaa sisarusta, jotka ovat jo pitkään kyselleet ja toivoneet, että milloin heistä tulee eno ja täti, pikkuveli vielä aavistuksen innokkaammin. Pikkusiskolle olen alustavasti vinkkaillut, että voisi aloittaa kaikenlaiset kutomis- ja virkkaustouhut ja on ollut aivan haltioissaan. Pikkuveli on sen verran nuorempi, että hänelle tahdon kertoa vasta, kun vauvaa konkreettisesti odotetaan.

Vauva-ajatusten kanssa on ollut hieman hiljaisempaa, mutta kuume ei ole kadonnut minnekään. Olen kuitenkin saanut pitäydyttyä hillittömästä tavaroiden ostelusta, vaikka mieli onkin tehnyt. :D Yhtenä päivänä havahduin siihen, että reilun kuukauden päästä on jo tarkoitus lopettaa pillereiden syönti ja tosiaan kesäkuussa aloittaa varsinainen yritys, aika menee nopeasti. Niin hirvittävän ihanaa, mutta silti jännittävää! :) Alkuun ajattelin, että en lähde lainkaan noihin ovistestihommiin mukaan, mutta hups, kyllähän niitä sitten tuli jo tilailtua. Miehelle en kehdannut myöntää, että mitä sieltä postilaatikossa olleesta kirjekuoresta löytyikään. :D

Kuinkas paljon muiden kodeissa jutellaan vauvahaaveista ja -yrityksistä? Kun miehen kanssa ensimmäistä kertaa vakavasti juteltiin ja tulevaa yritystä suunniteltiin, niin ajattelin, että joudun silti jatkossakin haaveilemaan omatoimisesti ja ajattelin olla liiaksi kotona asiaa hehkuttamatta. Mies on kuitenkin useampaan kertaan yllättänyt ja ohimennen saattaa johonkin aiheeseen liittyen sanoa jotakin, mitä on lapsen tuloa ajatellen suunnitellut esim. kodin järjestelyissä tai tulevissa tarvikehankinnoissa. :)

Itse vielä hetkisen mietin tuota Facebook-ryhmää. :) Houkuttelisi kyllä liittyä, mutta kuten moni muukin on tuossa edeltävästi sanonut, niin pelkään asiasta tulevan liian julkista, jos omalla nimellä lähtee jo tässä vaiheessa asioista kirjoittamaan. Ehkä sitten myöhemmin tänä vuonna. ;)

Täällä pidetään peukut pystyssä kaikille, joilla yritys on nyt jo alkanut. :) Toivottavasti saadaan pian kuulla plussailuista. :)

Syssyn tekemä lista näyttää hyvältä, meitä kuumeilijoita on jo ihan mukava määrä. :)

Ilopitkästäitkusta, mä en oo uskaltanu laskea mitään tarkkaa summaa, ettei ala kauhistuttaan ja kaduttaan. :D

Hankintalistaa tosin olen tehnyt ja pikkusen katsellut yhdistelmävaunuja ja turvakaukaloitakin netistä. Mieli tekis lähteä liikkeisiinkin vaunuja testaamaan, mutta ihan vielä en kehtaa. :D Imetyskorujakin olen katsellut, mutta listalle ne ei päätynyt, kun materiaalit on pääsääntöisesti sellaisia, mitkä ei omaan käyttöön sovi. :( Tosin muita koruja tilaillessani päädyin tilaamaan raskausajan napakorut. Perustelin sen sillä, ettei sitä sitten välttämättä enää myöhemmin muistaisi... :) Ovulaatio- ja raskaustestien ostoakin yhtenä päivänä suunnittelin, mutta sitten aloin miettimään niiden "parasta ennen"-päiväyksiä. Onko niissä yleensä kuinka pitkälle päiväystä? Esim. jos jotakin Clearbluen viikkonäyttöistä-raskaustestiä miettii?

Oon tässä viime aikoina huomannut miettiväni, että miten työpaikka selviää, jos jään äitiyslomalle. Varmaan liian tunnollinen työntekijä! :D Pakko vaan yrittää totuttautua ajatukseen, että äitiysloma-ajan töiden hoitaminen ei ole mun ongelma. :D

Vieläkö mahtuu porukkaan mukaan? :) Oon pari mennyttä päivää lueskellut ketjua läpi ja arponut, että kirjoitanko vaiko enkö, mutta nyt päätin uskaltautua! Iik, tästä taitaa nyt tulla vähän virallisempaa, kun pääsee asioista kirjoittamaan. Ihan kaikkea päässä liikkuvaa vauvahömpötystä ei viitsi miehelle kertoa, ettei vallan pelästy. ;)

Minä oon 26-vuotias akka ja mies kuutisen vuotta vanhempi, yhdessä on eletty jo yhdeksän vuotta. Vielä vuosi sitten vannoin, että ikinä en omia lapsia tahdo ja mieskin oli samoilla linjoilla. Koska olemme olleet yhdessä jo tovin, niin tietysti kaikissa mahdollisissa sukujuhlissa on joutunut uteluiden kohteeksi. Aluksi vetosin mukavuudenhaluun ja työkuvioihin, jossain kohtaa alkoi ärsyttää ja vastailin rehellisesti, että no way. Loppui utelut ja nyt sitten putkahti toive omasta pienestä ihmisestä.

Ajoittaisia vauvakuumeita on ollut läpi vuosien, mutta ne meni päivässä tai parissa ohi. Hyvä ystäväni sai hiljattain toisen lapsensa ja syytän häntä tästä tämänhetkisestä olotilasta. :D Vauvakuume tuli ja tuttuun tapaan oletin, että se menee ohi. Ei kuulkaas mennyt, paheni vain! Pian huomasin keräileväni kirppispöydistä pieniä bodyja ja muita vauvahärpäkkeitä mukaani. Olen siis jo hiljalleen ostellut "kaikkea pientä", kun sopivia tavaroita on löytynyt. Omalla äidilläni on ollut jo muutaman vuoden toivetta mummuuntumisesta ja hän onkin käyttänyt omaa ammattiaan hyödyksi ja hankkinut mm. hyväkuntoisia leluja, syöttötuolin, rattaat ja sitterin omiin varastoihinsa odottamaan.

Aluksi en puhellut miehelle kuumeilustani mitään (kun odotin sen menevän ohi :D), sitten hiljalleen aloin vähän vitsailla aiheesta ja lopulta saunan lauteilla otin asian vakavasti puheeksi. Itse olin suunnitellut, että tähdättäisiin vasta syksylle 2018, mutta mies ehdottikin jo alkuvuotta. Pillereitä olen syönyt 11 vuotta ja ajatuksena on, että huhtikuun loppupuolella niiden syönnin lopettaisin. Jos kierto palaa normaaliksi hetimiten (tai vaikkei palaisikaan), niin yritys alkaisi kesäkuun alussa. Molemmat vakituisessa työssä ja omassa asunnossa asutaan, joten sikäli olosuhteet ovat suosiolliset. Kaksiossa tosin asumme, mutta kyllä tänne yksi pieni ihminen elämänsä ensimmäisiksi vuosiksi mahtuu. :)

Kun on omassa päässään jo pitkään pyöritellyt asiaa ja haaveillut, niin väkisinkin on ehtinyt käydä kaikki tunneskaalat läpi - pelätä, iloita, jännittää ja kaikkea muuta mahdollista. Tietysti sitä pelkää, ettei onnistukaan ja mitä kaikkea muuta voi matkalla tulla eteen aina odotusajasta synnytykseen ja kasvatuksessa onnistumiseen. Olen kuitenkin muutenkin sellainen, etten hirveämmin jaksa stressata, joten pyrin pitämään saman ajatuksen mukana tässäkin asiassa. :D Miehen lisäksi yksi ystävä ja oma äitini tietää. Äidin kanssa jutellaan aivan kaikesta ja oli jotenkin luonnollista kertoa. Ystävän kanssa sattumalta sivuttiin vauva-aihetta ja siinä sitten tuli höpöteltyä. Tällä hetkellä arki pyörii pitkälti vauva-ajatuksissa, mutta ehkä se tästä hiukan laantuu? :D Tai sitten ei. :D Mielestäni jo tämä pillereiden syönnin lopetuksen odottaminenkin tuntuu jännittävältä, joten miten sitä kaikkea muuta tulevaa malttaa odottaa. :)

Mukavaa on seurailla teidän muiden tilanteita ja olla hengessä mukana. :) Ihanaa oli lukea, että jo yksi plussannutkin - onnea Netttteo! :)