Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

297/405 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon jotenkin ihan sanaton. Tekee tosi paljon mieli auttaa sua, koska näen sussa ja tuossa suhteessa jonkinverran samaa kun omassani ja itsessäni. Ihan näin aluksi, mä en ala neuvomaan sinua siinä, että eroa/älä eroa. Mulla ei ole mitään uutta sanottavaa, mitä täällä ei olisi jo sanottu. Ensinnäkin, haet apua läheisriippuvuuteesi. Hyvä että soitit jo terveyskeskukseen. Kuulostaa ettei sinulla ole minkäänsortin itsekunnioitusta, eikä itseluottamusta. Haet siihenkin apua, jos et sitä osaa lähteä itseksesi rakentamaan uudelleen. Sun pitää rakentaa sun itseluottamus itsesi varaan, ei toisen ihmisen. Sun on tiedostettava ongelmat itsesi kanssa.

Ja sitten siihen miksi näen tilanteessanne paljon samaa, on se, että mieheni toimii suuremmissa riitatilanteissa miltei samalla tavalla, hän eristäytyy. Ei tosin lähde muualle yöksi, mutta asunnossa minua karkuun. Ei kestä keskustella asioista kanssani vihaisena. Mulla on ollut iso opettelu sen suhteen, että annan hänelle aikaa rauhoittua. Samanlaista panikointia ja perässä juoksemista mitä sulla, mutta sen olen viimein ymmärtänyt että toiselle on annettava omaa tilaa. Sun elämäsi ei voi pyöriä vaan sen miehen ympärillä, tämäkin sanotaan ääneen täällä sadannen kerran. Sä et voi analysoida sen jokaista liikettä ja hengenvetoa, se on kuluttavaa hänelle ja sinulle. Oletteko te ennen saaneet sovittua? Pyydettyä anteeksi? Pyytääkö hän sinulta anteeksi rauhoituttuaan? Milloin miehesi masennusoireet ensikertaa ilmenivät? 

2/9 |
18.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko aidosti ongelma nyt se sun peppusi, vai onko miehesi vaan istuttanut "ongelman" päähäsi? Isot pyllyt on ihania.

35/71 |
13.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole (välttämättä) kyse yhdestäkään _vuorokaudesta_ ilman somettamista, etkä sinä saatana osaa sen vertaa käskeä teinejäsi sinne haravoimaan ilman puhelimia. PISTE

26/35 |
11.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/288514

Tuossa myyjän muut kohteet. Voisiko tää olla meidän ikioma pikkuhousupervomme? Näkyy olevan jumppatrikoitakin myynnissä.

No ai että onko. :D myyjä "jaripari". Jartsukka vauhdissa.

40/43 |
04.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

quote=Vierailija]

Nainen25 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se ammattiapu olisi paikallaan. Olet selvästi halukas tarttumaan ongelmaan ja tekemään sille jotain. Saattaisitko sinulla olla jollain tapaa myös vaatelias luonne, niin että kyseessä ei olisikaan suoraan huono itsetunto, vaan ihan vaan kiukku siitä, ettei mies tee ja toimi kuten haluat?

Sitäkin.. Olen tottunut aina saamaan paljon paljon huomiota, olen ainut lapsi, mieheni on suhteen aikana panostanut minuun todella paljon ym. Olen kuitenkin silti todella nöyränä saamastani huomiosta ja rakkaudesta. Tämä vaateliaisuus ei sitten taas ole yhteydessä tietääkseni sen kanssa, että koen taas esimerkiksi että hänen satunnainen pornonkatsomisensa olisi minulta pois. Koen senkin uhkana itseäni kohtaan, "enkö riitä hänelle?" Vaikka edelleenkin, mieheni mielestä porno ja oikea seksi kanssani ei ole millääntavalla verrannollisia toisiinsa, hän harrastaa usein seksiä kanssani vaikka olisikin hoidellut itseään aikaisemmin. Mutta siitä huolimatta, tämäkin asia vaivaa minua. Pornoa en häneltä halua kieltää, toinen ihminen ei saa mielestäni rajoittaa toisen ihmisen yksityistä aikaa. Nämä viestit onmaika seksuaalisävytteisiä nyt, mutta hyvin keskeisiä mielestäni parisuhteessa.

Sinulla ei ole kovin paljoa rakkaita ja tukijoita elämässäsi, mitä sisaruksista ja sukulaisista tulee. Se saa sinut ponnistelemaan elämässä yksin ja nakertaa itsetuntoasi. Et saa tarpeeksi tukea. Vanhempasi ovat ehkä uraihmisiä, koska ovat jättäneet lapsiluvun vain yhteen eli heiltäkään et ole saanut niin paljon tukea, huomiota ja läheisyyttä sekä käytännön apua, kuin olisit tarvinnut. Jostakin syystä oletetaan sen menevän eri tavoin, kun on ainoa. Että saisi paljon huomiota. Mutta ei se mene. Voi jäädä vielä enemmän yksin ja huomiotta, kun on näkymätön ja kuulumaton ja lapset eivät työllistä vanhempia yhtä enempää. Tunteesi voi kummuta sieltä ihan eri päin, itsetuntosi on vaurioitunut koska et ole ainoana lapsena saanut tarpeeksi huomiota, tukea ja rakkautta.

Kyllä ja ei. Mulla on monia tunnelukkoja syntynyt lapsuudestani, esimerkiksi vajavuus, rankaisevuus, emotionaalinen estyneisyys, vaativuus, hylkääminen. Osaa saanut avattua hieman, osaa en.

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.