Muruski

Huippua Tinde! Ja ihan älyttömän paljon onnea  minimiehen johdosta :) Lepäilkäähän nyt rankan kokemuksen jälkeen molemmat.

Voi ihanaa Jillukka!! Onnea tummakutrisesta prinsessasta. Miten teillä on lähtenyt arki pyörimään?

Jääsydämelle tsemppiä imetykseen. Hurjalta kuulostaa. Onkohan teillä siellä lähistöllä jotain imeys"polia"? Tai jotakin tahoa, josta voisi kysäistä vähän apuja. Siinä sen näkee miten vauvat on niin erilaisia mm. just tämän syömisen suhteen. Ja kun juuri syöminen on se mihin tulee toistoja ympäri vuorokauden, niin melko luonnollista on että hermot menee.

Tindelle voimia ja tukea viime metreille. Nämä todella ovat viimemetrit, muista se! Kukaan ei ole vielä rippipäiväänsä viettänyt siellä mahassa. Muistan meidän toiseksi vanhimman lapsen odotuksen viimeiset metrit, kun istuin miehen housut (omat lököhousut ei mahtunut) jalassa sohvalla ja itkin kun ärsytti NIIIIIIN paljon. Kaikki kyseli sitä laskettua aikaa ja sitten sekin loppui kun vastaukset alkoi olla tyyliin "toissapäivänä" ja siitä taaksepäin. Kirjoittelehan kuulumisia jos vaan suinkin jaksat! *halit*

Meillä ukkeli oli vetäissyt pituutta ja painoa niin hyvin, että terkkari totesi vain että taitaa äidillä eväät riittää. No rittäähän se maito, joskus niinkin hyvin että tuntuu niin kuin poika meinaisi tukehtua maitomäärään. Alun verensokeriseurannan jälkeen tämä on ihan helpottavaa, että tietää voivansa ruokkia lapsensa.

Nyt kuuluu tuolta pinnasängystä önähtelyä. Pitänee mennä!

Muruski ja Nopsukka yli 3viikkoa

Onnea Jääsydän!

Minä olen ollut melkein nettipimennossa vauva-arjen vuoksi. Mies on isyyslomalla (onneksi) ja ollaan totuteltu arkeen. Kaikki on meillä hyvin, poika kasvaa ja SYÖ..ihan koko ajan. Rauhallinen kaveri kaiken muun suhteen, mutta ei jää nälkäiseksi. Ristiäispäivä lyötiin jo lukkoon ja nimikin on arvottuna.

Synnytyksestä sen verran, että käynnistelyt olivat yllättäen ihan mukava juttu. Olin osastolla, jossa oli tosi vähän äitejä sillä hetkellä ja minusta pidettiin todella hyvää huolta. Sain kokeilla kaikkea "koko rahan edestä". Aquarakkulaa, hierontaa, TENSsiä, terapiapalloa ja kipulääkettä. Lopulta lapsivedet sitten menivät itsestään, kun nauratti niiin paljon supistuksen aikana (oltiin miehen kanssa vähän väsyneitä). Siitä menikin sitten puoli tuntia ja oltiin jo synnytyssalissa. Homma eteni vesien menon jälkeen melko nopeasti ja keho ei oikein kerinnyt mukaan. Olin todella kipeä! Pyysin ja sain epiduraalin, tosin sen laitto oli hankalaa kun en ilmeisesti saanut kunnollista asentoa. Lopulta epiduraali laitettiin istualtaan. Osastolla kätilö laski selkärangan vierestä viisi mustelmakohtaa, en tiedä montako kertaa minua pistettiin oikeasti. Tyytyväinen kuitenkin olen, ettei anestesialääkäri luovuttanut ja todella sain sen kivunlievityksen :) Ilokaasuakin kokeilin ja aluksi se toimikin, mutta sitten siitä tuli lähinnä paha olo. Paperilla synnytys näyttää ihan kivalta: kokonaiskesto 3 tuntia, josta ponnistukseen meni 7min. Itse kyllä muistan tuon käynnistelyn ja koko loppuraskauden supistelut ja krempat vielä liiankin hyvin..

Minä niin tunnen sympatiaa kun luen teidän fiiliksiä viime metreistä mahan kanssa. Toivottavasti olette jo vauva kainalossa!

Muruski ja Nopsukka 2vko

Meille syntyi poika 11.9 illalla. 3420g ja 49 cm. Kätilön mukaan oli niin hyvän värinen, että sopisi vaikka vauva- lehden kanteen. Olen samaa mieltä ;)

Muruski ja Herra Nopsukka

Pikainen päivitys.. olen nyt sairaalassa ja käynnistelyt aloitettiin korkeiden verenpaineiden vuoksi. Vähän jänskättää :)  

Muruski rv 39+4