Monsuliino

Moikka. Mietin pitkään uskallanko rekata edes vai onko sekin pahaa karmaa ja heti menee kesken, mutta päätin lopettaa tuon turhan pelkäämisen, kun ei siihen voi itse määräänsä enempää vaikuttaa.

Eli tosiaan, moikka n. 30 vuotias pariskunta ja itsellä takana lapsen yritystä jo lähemmäs kymmenen vuotta, mies vaihtui pari vuotta sitten ja ehkäisyä ei olla käytetty kertaakaan uudenkaan kanssa, eli tervetullut olisi pieni ollut meilläkin jo pitkään. Hakeuduimme hoitoihin muutama kuukausi sitten ja heti ensimmäisellä inseminaatiolla tärppäsi.

Plussasin ensimmäistä kertaa jo viikko sitten, mutta tänään siis olisi pitänyt vasta alkaa kk:set(kierto hieman mitä sattuu ja tämä pisimmän mahd. mukaan, mitä ollut lähiaikoina, plus ovulaatiosta laskettuna...), joten katsotaan miten käy. Tunsin melkein heti inseminaation jälkeen olevani raskaana, vaikken ole oikein koskaan uskonut, että sen voisi tuntea, ainakana näin vahvasti. Ikinä ei päätä särje normaalisti ja alkoi ovulaatiosta viikon päästä mielettömät päänsäryt, joka vieläkin ajoittaista ja joka päiväistä. Samoin finnejä alkoi ilmestymään naamaan, ikinä niitäkään ollut, ei edes teininä ja jatkuva nippailu vatsassa.

Testejä myönnän tehneeni varmaan kolmisenkymmentä jo, vaikka vasta 4+3 mennään, eh....näitä olen siis saanut ilmaiseksi, en ole miljonääri :p.

Huomenna verikokeisiin testaamaan hormoonipitoisuus ja ensimmäinen ultra viikolla 6, koska muuten joutuu odottamaan joulun pyhät epätietoisuudessa, seuraava heti joulun pyhien jälkeen, jos kaikki menee hienosti. Laskettu aika siis näillä näkymin 14.8 .

Jännä miten odottaa pahoinvointia ja suorastaan toivoo aamuisin, että alkaisipa jo päänsärky, jotta tietää kaiken tuolla olevan paikallaan vielä.