MiNen

Merkityksellistä meissä on vain me itse. Kaikki muu on vertaamista muihin ja mielikuviin muiden odotuksista ja ajatuksista meistä. Monikaan niistä ei edes ole olemassa. Luulemme vain, että ihmiset miettivät meistä jotain. 

Elämä vain on ja se koostuu tapahtumista, mitkä juuri meidän elämämme tuo eteemme. Se koostuu pienistä hetkistä, joita on jonona. Vain hetket ja niissä pysyminen on merkityksellistä. 

Jos käytämme elämämme ajassa elämiseen, eli menneessä tai tulevassa, saamme osaksemme vain kärsimystä. Mieli tekee meille tepposia siellä. 

Ovatko elämän sattumat sitten surkeita vai hyviä. Se riippuu siitä, miten otamme ne vastaan. Jos vain jäämme voivottelemaan niitä, voi tuntua merkityksettömältä. Jos sen sijaan otamme ne oppeina elämältä ja korjaamme suuntaa ja mietimme vaihtoehtoja, voimme saada jatkossa toisenlaisia kokemuksia.

Maksanko kovan hinnan siitä, että kannan vastuuta ja elän elämääni siinä hetkessä, mikä minulle on annettu. Et. Elät vain juuri omaa elämääsi. Et maksa siitä mitään.

Haikailu muuhun elämään ei tuo mitään arvoa elämääsi. Päinvastoin se aiheuttaa ongelmia ja mielipahaa kanssaeläjille, koska et elä elämääsi siinä, mihin olet heidän kanssaan tullut.   

Elämässä muiden kanssa on rutiineja. Jos puhut lapsistasi tylsissä rutiineissa, kannattelet niillä heitä. Mikä olisi sen tärkeämpää. 

Jos joudut luopumaan haaveistasi muiden painostuksen takia, mieti onko suhde terveellä pohjalla ja tee ratkaisut sen myötä. Voimme olla tietoisesti kilttejä, muttemme tyhmän kilttejä. 

Jos elämänarvosi menevät itsekeskeisesti muiden ihmisten edelle, olet väärillä jäljillä. Olet jo lähtenyt suhteeseen ja sillä luvannut heille yhteistä elämää. Mieti silloin, onko kaikille parempi, että jatkat elämääsi yksin. Jos kärsit, on turhaa että muut kärsivät takiasi. Vapauta heidät ja tule onnelliseksi valinnoillasi. 

Jos elämä on oikeasti kunnossa ja jätämme sen taaksemme, vain tavoitellaksemme omaa onnea, se tuskin toteutuu. Löydät vain itsesi kärsimästä ja haikailet paluuta siihen, mihin et ehkä takaisin pääse.

 

Mitä kenellekin on suotu. Sen mikä meillä on ja mitä olemme omissa elämissämme tavoittaneet. Ei muuta.  

Haaveilla voimme, mutta jos se tekee meistä vain katkeria, kannattaako se. 

Jos löydämme oman itsemme tietoisuudestamme, löydämme sen mikä oikeasti olemme. Emme sitä, joka olemme mielikuvituksissamme. Tietoisuutemme on pysyvä ja muuttumaton. Mielemme ei ole.