Minä olen vaan niin hyvä

Nainenhan on upeimmillaan 40 ikävuoden kieppeillä, kun pahimmat angstit ja epävarmuudet on saatu suodatettua itsestä. Kun ymmärtää, että muut ovat myös erehtyväisiä niin kuin sinäkin, niin maailma näyttäytyy aivan erilaisena ja positiivisempana.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa oman elämänsä antaa julkisuuteen, niin ok. Mua häiritsee kuitenkin tässä ihan suunnattomasti se, miten ilkeästi Sieppi tekee Salmiselle. Nyt netti on täynnä narsismidiagnooseja Salmisesta ja boikottivaatimuksia hänen tekemiä ohjelmia kohtaan jne, vaikka oikeasti meillä on vain Siepin klikkihakuinen blogipostaus. Mielestäni myös erittäin väärin vihjata, että Salminen on säätänyt useamman Putous-porukan jäsenen kanssa. Hommaan sotketaan julkisesti useita henkilöitä, vaikka näistä voisi jutella jossain ihan muualla. Vaikea ymmärtää perusteluja siihen, miksi tämä on pitänyt kirjoittaa, muuta kuin katkeruus ja kostonhimo.

Sama juttu oli syksyllä, kun Sieppi väitti Veitolan olevan valehtelija. Todella ikävästi tehty Veitolaa kohtaan, vaikka Sieppi itse jäätyi haastattelussa. Voisikohan hän itse ottaa vähän vastuuta omista teoistaan?

Mua ärsyttää, ei pelkästään tässä keississä vaan monissa erotapauksissa se, että eron jälkeen päivitellään sitä, miten kauheen tyypin kanssa tuli oltua, mutta kun ei vain päässyt pois. Siis mitä? Parisuhteeseen tarvitaan aina kaksi ja hyvin harvoin tilanne on sellainen, etteikö siitä oikeasti pääsisi halutessaan lähtemään. Jos uskoo selittelyjä esim pettämisestä, niin sitten uskoo. Ainakin omassa kaveripiirissä on tapauksia, joissa koko lähipiiri säännöllisesti hokee, että lähde menemään tuosta suhteesta pois. Mutta jokainen tekee omat päätökset, enkä minä ainakaan arvosta sellaisia ihmisiä, jotka vinkuvat kaiken olevan niin huonosti, vaikka lähtemällä kaikki korjaantuisi (eikä siis ole lapsia, yhteistä omaisuutta huomattavasti jne).

Sen verran on pakko puuttua, että ihminen voi olla henkisesti niin rikki, ettei yksinkertaisesti ole voimia lähteä suhteesta, varsinkin jos stressi on ollut pitkäkestoista. Kyllä jokainen lähtisi suhteesta siltä istumalta, jos se olisi niin yksinkertaista kuin sanot.

Vierailija kirjoitti:

Yritän olla ajattelematta asiaa ja keskittyä tekemään nyt niitä asioita, joita haluan. Välillä siihen asiaan tietysti törmää ja se sattuu.

Tämä on paikoin raskasta, kun sattuu samaan bussiin onnellisen pariskunnan kanssa, välillä on vaan pakko nousta väärällä pysäkillä pois kun ei vaan pää kestä sitä onnea. Ei tätä onneksi usein tapahdu, mutta yhtä ahdistavaa se on aina.

Vierailija kirjoitti:

Nämä on näitä ikuisuusaiheita. Meillä on myös sellainen tilanne, että mieheni vanhemmat antavat aina mieheni siskon perheelle joulurahaa ja tukevat heitä muutenkin taloudellisesti. Me ei taas saada koskaan mitään. Lapsia kuitenkin meillä molemmilla perheillä kaksi ja tulot samaa luokkaa. Ymmärrän että appivanhemmillani on oikeus antaa rahaa kenelle haluaa, ne on kuitenkin heidän rahojaan. Voi olla että he tekevät sen tahallaan tai sitten tahattomasti, eivätkä edes ajattele asiaa sen enempää. Kuitenkin se hiukan loukkaa ja aiheuttaa katkeruutta väleihin. Kyllä se vaan pahalta tuntuu, kun on sellainen olo, että toiset lapsenlapset ovat heille tärkeämpiä.

Oletteko keskustelleet asiasta?

Aina ärsyttää tällaiset kertomukset, missä jokin asia hiertää mieltä, muttei kuitenkaan oteta asiaa keskustelun aiheeksi. Puhukaa asia halki, niin ainakin selviää, onko kyseessä vahinko vai tarkoituksellinen suosiminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli tällä laduntallaajalla koirineen vähän seli-seli syyt, vieläpä useaan kertaa piti vetää "pikkumiehen" väsymys selitykseen. Taisi olla ainoastaan minä-minä ja me-me perheen laiskuus kyseessä. Mitenkään en puolustele näitä raivoisia hiihtäjäsankareita, täysin älyttömiä mahtuu sekaan niissäkin. Oppikaa  ottamaan muut huomioon ja käyttäytymään kohteliaasti, puolin että toisin.

Minulle tuli myös vähän sellainen olo, että hiihtäjän näkökulma olisi saattanut olla erilainen. Mitenkään perheen kärsimyksiä vähättelemättä, se sauvalla huitominenkin on vähemmän vaarallista kuin että hiihtäjä hiihtää jyrkässä alamäessä koiran päältä.

Ajattelisikohan moni tässä ketjussa toisin, jos perhe olisi mennyt kävelemään vaikka laskettelurinteeseen tai merkitylle moottorikelkkareitille, ja siellä olisi tullut sanomista. Nopeita ja vaarallisia kulkuvälineitä kaikki, myös murtomaasukset jyrkässä alamäessä.

Itsellä tuli myös mieleen juttua lukiessani, että olisi kyllä kiva saada näihin uutisiin myös sen toisen osapuolen näkemys asiasta.

Nyt meillä on vain uhrin näkemys (joka varmasti pitää paikkansa sinällään, en epäile ollenkaan), mutta helposti hiipii ajatus siitä mieleen, että toimittaja on halunnut ylidramatisoida tilannetta. En vain jaksa uskoa, että sauvan osuminen poikaan on ollut oikeasti edes lähellä (onneksi), mutta kivahan se on laittaa otsikkoon klikkien saamiseksi.

Sauvalla huitominen on totta kai väärin, mutta niin on myös nettiraivon lietsominen tällaisilla uutisilla.