Mies25v

Noniin onpas tullut paljon pysäyttävää palautetta. En ole oikeasti niin paha ihminen kun varmasti kuvittelette. En ole hakannut tai pettänyt exääni. Tiedän, että minun tulisi mennä eteenpäin, mutta miksi se on niin vaikeaa? Olisi ihana jos voisin olla edes kokonaisen minuutin miettimättä häntä... Ja tottakai kunnioitan häntä ja hänen päätöksiään. Haluan, että hän on onnellinen. Minua harmittaa, että hän ei voinut ikinä kertoa minulle tunteistaan ja siitä mitä hän ajattelee. Nyt hän vain toimi ilman mitään sanomisia ja nyt itse olen sitten pohdiskellut asiaa puolen vuoden ajan ja olen todella vihainen itselleni, koska olisin todellakin voinut pitää hänet. Voin vakuuttaa, että olen oppinut tästä, mutta olen myös erittäin masentunut tällä hetkellä. Ps. en halua kerätä mitään itsesääliä, halusin vain avautua ja kuulla mitä muut ovat tästä mieltä...