MicMac

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt hyvä mutta ihan ok. Eliittilukioon ei ole asiaa, mutta ei tarvitse valita jämälukiotakaan.

Kahdeksikko on määritelmällisesti hyvä, ja tuo keskiarvo on lähes kokonaisen numeron parempi. Kuten joku totesi, keskikokoisessa kaupungissa tuolla keskiarvolla pääsee mihin tahansa lukioon.

Ja kunhan yläkoulut alkavat kunnolla noudattaa viime vuonna käyttöön otettua yhdenmukaista päättöarviointia, saattaa olla että eliittilukioidenkin keskiarvorajat alenevat. Aika tiukat nimittäin ovat ne kympin tavoitteet.

Kasi on jo sellainen, että matka johtaa rupulukioihin. Määritelmillä nyt voi heittää vesilintua, koska oleellista on aina vain vertailu muihin. Esimerkiksi magnan yo-papereilla pääsee korkeintaan AMKiin, vaikka suomennos on "hyväksytään suurin kiitoksin".

Nyt meni kyllä aika kauas totuudesta. Tarkoitatko tuolla "päästä" sitä, että yo-kokeen arvosana automaattisesti  oikeuttaa opiskelupaikkaan ja että silloin pääosin kyse pitkän matikan ällästä? Koska muutenhan tuossa ei ole mitään järkeä koko väitteessäsi.

Vierailija kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Kai se on selkeintä ajatella, että 1/4 per isovanhempi.

Mutta sitten on tietysti dominoivuusaspekti; jos sattuu olemaan niin, että yhdeltä isovanhemmalta on paljon dominoivaa perimää ja muilta kolmelta ei, niin lapsi helposti mielletään ns. tähän isovanhempaansa tulleeksi. Eihän se varsinaisesti ole siellä perimässä osuuttaan isompi setti, mutta ilmiasussa korostuu.

Luettele dominoivat geenit.

Geenihän ei ole itsessään dominoiva tai resessiivinen, vaan sen kaksi alleelia ovat kumpikin jompaakumpaa. Esimerkiksi nämä ovat dominoivan alleelin vaikutusta:

- kielen saaminen torvelle

- pisamaisuus

- korvanlehden nipukka

- tummat silmät.

Eli jos äidin tai isän puolelta tullut alleeli on näitä, niin lapsella on tuo ominaisuus, vaikka se toinen alleeli olisi eri. Ja vastaavasti korvannipukattomalla on kumpikin alleeli resessiivinen.

Karkealla koulubiologialla joo. Mutta todellisuudessa moniin ominaisuuksiin vaikuttaa useammat geenit.

Esimerkiksi silmienvärin periytyminen ei ole niin yksinkertaista. Voi myös olla, että yksilöllä on geenien puolesta tietynlainen alleeli, mutta nämä eivät sitten kuitenkaan näy yksilössä. Esimerkiksi kiharahiuksisuus on tällainen.

Joo ei se elävässä elämässä ihan noin simppeliä tietysti ole ja olen varmaan itse ihan tippunut kärryiltä ylipäätään - voipi olla "vähän" uusia tuulia viime vuosituhannen lukioaikojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Kai se on selkeintä ajatella, että 1/4 per isovanhempi.

Mutta sitten on tietysti dominoivuusaspekti; jos sattuu olemaan niin, että yhdeltä isovanhemmalta on paljon dominoivaa perimää ja muilta kolmelta ei, niin lapsi helposti mielletään ns. tähän isovanhempaansa tulleeksi. Eihän se varsinaisesti ole siellä perimässä osuuttaan isompi setti, mutta ilmiasussa korostuu.

Luettele dominoivat geenit.

Geenihän ei ole itsessään dominoiva tai resessiivinen, vaan sen kaksi alleelia ovat kumpikin jompaakumpaa. Esimerkiksi nämä ovat dominoivan alleelin vaikutusta:

- kielen saaminen torvelle

- pisamaisuus

- korvanlehden nipukka

- tummat silmät.

Eli jos äidin tai isän puolelta tullut alleeli on näitä, niin lapsella on tuo ominaisuus, vaikka se toinen alleeli olisi eri. Ja vastaavasti korvannipukattomalla on kumpikin alleeli resessiivinen.

Joihinkin ominaisuuksiin vaikuuttaa kymmeniä tai jopa satoja geenejä. Sitten on vielä STR:t.

Kyllä vain.

Minun alkuperäinen ajatukseni oli siis se, että jos siellä on yksi isovanhempi, jolla on näitä dominoivia ominaisuuksia enemmänkin (tai siis useimmillahan meillä on) ja sitten muilla sattuisi olemaan resessiivisiä, niin se yksi siellä sitten korostuisi JOS sattuisi ne samat menemään lapsenlapselle.

Vierailija kirjoitti:

MicMac kirjoitti:

Kai se on selkeintä ajatella, että 1/4 per isovanhempi.

Mutta sitten on tietysti dominoivuusaspekti; jos sattuu olemaan niin, että yhdeltä isovanhemmalta on paljon dominoivaa perimää ja muilta kolmelta ei, niin lapsi helposti mielletään ns. tähän isovanhempaansa tulleeksi. Eihän se varsinaisesti ole siellä perimässä osuuttaan isompi setti, mutta ilmiasussa korostuu.

Luettele dominoivat geenit.

Geenihän ei ole itsessään dominoiva tai resessiivinen, vaan sen kaksi alleelia ovat kumpikin jompaakumpaa. Esimerkiksi nämä ovat dominoivan alleelin vaikutusta:

- kielen saaminen torvelle

- pisamaisuus

- korvanlehden nipukka

- tummat silmät.

Eli jos äidin tai isän puolelta tullut alleeli on näitä, niin lapsella on tuo ominaisuus, vaikka se toinen alleeli olisi eri. Ja vastaavasti korvannipukattomalla on kumpikin alleeli resessiivinen.

On hyvä