MicMac

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä kiinnostaa nää mökeille tulevat yllätysvieraat, kun olen niiltä itse aina säästynyt. En ole vielä itse koskaan törmännyt vaikka olen kohta 50 vuotta mökeillä ( lapsuuteni perheen ja nyt oman perheen) kesiä viettänyt. 

ovatko ne vähän yksinkertaisia, narsisteja, ikäviä sukulaisia vai mitä lajia ?

Laidasta laitaan minun kokemuksen mukaan, ihan normaalia porukkaa enimmäkseen. Mutta mitä vähemmän itse vastaa ruokapuolesta, sitä spontaanimmin poikkeaa ja toisaalta kutsuu. Eli MIEHET ja LAPSETTOMAT KUOPUKSET on kyllä yliedustettuina. Heillä kai eniten kokemusta, että "joku" on hommannut grillliin tirisevää ja lasiin kuplivaa?

On hyvä. Ja helppo asteittain muuttaa sitten kun kunto kohenee. Kannattaa jo alussa lenkillä ottaa intervallityyppisesti tiukkaa ja rauhallisempaa pätkää (ihan vaikka kävellen, mutta eri nopeudella) ja välillä valita joku jyrkkä mäki. Kahvakuulaan saat helposti nousujohteisuutta isommalla kuulalla. 

En usko että on kovin tavallista, että sijaishuoltolaitoksen henkilökunta tai sijaisperheen aikuinen kavaltaisi lapsen rahoja. Tyypillisesti on varmaan aika pienet summat ja sitten taas jos vaikka perinyt isomman summan niin siellä on joku viran puolesta edunvalvojana. Ja kovin monella ei ole yhtään mitään asiaa lapsen tai nuoren tilille noin ylipäätään.

Suurin minun tiedossa oleva seikka, joka kaventaa nuoren omia rahoja on se, ettei vanhempi maksa elareita sovitusti (hyvin monella tämä) tai että nuorella on maksettavanaan vahingonkorvauksia (ei niin monella, mutta sitten taas vaikuttaa hyvin merkittävästi).

Onnekkaimmilla (no tavallaan eivät ole onnekkaita, mutta ehkä saatte kiinni) on jokin erityinen etuus, joka kartuttaa omaisuutta hiljalleen. Esimerkiksi menehtyneen huoltajan kautta saatava eläke - ja kyllä, toki elävä ihminen on parempi mutta jos isä lusii eikä maksa elareitaan vs. kuolee ja lapsi alkaa saada orvoneläkettä, niin tilanne on aika eri itsenäistyessä.

Sitten taas oma lukunsa on se, kuinka monelle sijoitetulle on oikeasti hyväksi, että on isompi omaisuus kun täysi-ikäistyy. Jos ei ole edunvalvojaa, niin se on turhan usein rällätty hetkessä.

Mulla päinvastainen tilanne: uusi työ on aivan huikea ja kehuessani useampi on kysynyt, että enkä tykännytkään edellisestä...

Löysin ihan hiljattain yhden vanhan kirjan välistä erikoisen kirjeen: se on osoitettu mummoni nimiselle henkilölle, päivätty 30-luvulle ja siinä oli kuoressa viivattu yli 2 osoitetta ja kolmas oli viivaamatta. Erikoista oli se, että kirje oli kirjoitettu saksaksi, eikä koskaan missään ilmennyt että mummo olisi saksaa osannut.

Luulenkin, että kirje on tarkoitettu saman nimiselle, mutta kuitenkin toiselle henkilölle.  Häntä ei ole varmaan tavoitettu ensimmäisessä osoitteessa ja niin kirje on sitten lopulta kääntynyt mummolle sen hetkiseen asuinpaikkaan (mummo muutti työn vuoksi säännöllisen epäsäännöllisesti ennen avioitumista; kenties kaima on tehnyt samaa työtä ja osoite vaihdellut hänelläkin?)

En tiedä, miksei mummo ole toimittanut kirjettä eteenpäin.