MicMac

Tuo probleema pitää kaataa pikana viranomaisten niskaan, muuten se ei selviä. Eli pitää lopettaa kaikki hoiva, mikä ylittää oman kestokyvyn ja myös ilmoittaa se sekä mummolle että viranomaisille. Ja sitten vaan velvoittaa viranomaiset joko tuottamaan palvelut kotiin tai osoittamaan paikan laitoksessa.

Se on kovaa peliä, jossa pitää uskaltaa olla kova. Kun erehtyy vihjaamaan, että voidaan vaikka käydä kaupassa, niin yllättäen on kirjauksissa, että lähiomainen A tukena päivittäisissä toiminnoissa. Eli selvällä suomella, että emme hoida. 

Olen oman lähipiirin kohdalla myös tajunnut, että aikajanoja ei tiedä ennakolta. Vanhempani hoiti ilolla ja sitoumuksella omaa vanhempaansa, mutta eipä kukaan olisi osannut ennakoida, että tämän elinpäiviä riitti pitkälti yli 100 vuoteen - sinä aikana vanhempani ympäriltä kuoli paljon aiempia tuttuja ja uusia ei ehtinyt hankkia ja vanhojen arjesta jäi sivuun ja niinpä hoidettavan kuoltua hän jäi todella yksin. Myös yhteys omiin lapsenlapsiin on tosi ohut, koska ei ole ollut paljon tekemisissä.

En millään tapaa kritisoi oman vanhempani valintaa eikä hän sitä kadu, mutta hinta on kuitenkin aika kova.  

Oli kiinnostava sarja!

En ihan kaikkia viestejä ole lukenut, mutta kommentoisin kritiikkiin koskien sitä, ettei vangeilta kyselty teoista. Tähän voi olla monta syytä, mutta itselle tulee mieleen nämä:

- tutkintavangin ei kannata lähteä avaamaan kuviotaan ja toisaalta ei kannata kysellä, jos haluaa rehellistä settiä ohjelmaan

- tapauksiin liittyy helposti henkilöitä, jotka tulisivat samalla yksilöidyiksi, joten heidän yksityiselämäänsä tulisi samalla reposteltua. Eli jos tapaukseen liittyy sukulainen, perheenjäsen, naapuri jne. niin kun kerrotaan rooli, niin henkilö tulee siinä samalla ilmi, jos juttua avataan katsojalle. 

Minusta liikaakin jo tuli lasten kuviota esille; oliko aidosti lapsen etu ja kuka nämä päätti? 

Tuo että itse saadaan rikkoa lakia, mutta muilta edellytetään nuhteettomuutta on aika yleistä eri aloilla. Esim. iloisesti raskausajasta eskariin pirihuor*nnut mamma voi hyvinkin "haastaa lastenkodin oikeuteen", jos lapsosen lakisääteinen ulkoilu siirtyy tavanomaisesta vartin yli kolmesta neljään. Ehkä se heijastelee jotakin varhaisen kiintymyssuhteen problematiikkaa (puhdas arvaus tämä!) eli ei ole perusluottamusta ja havaitusta virheestä tai puutteesta herää pelko koko veneen kaatumisesta.  

Eilen jo! Just kurkkasin ulos, meille ei ollut tullut yhtään yön aikana lisää. Mutta huomisaamuna on tilanne varmaan toinen, kosa meille luvattu ilta + yö aika kovaakin lumisadetta.

Mutta juuri nyt: LUMITYÖT CHECK!

Oikeastaan ei, muistan nippuna lapsuuden "etelänmatkat", mutten pysty sanomaan minkä ikäisenä ja mihin matkustin ensimmäisen kerran. Majapaikat, aurinko, lämmin meri ja altaat ovat samantyyppisiä kaikissa muistikuvissani, mutta luonto ja ruoka erilaista.

Paljon muistoja hetkistä, ei erillisesti matkoista.

Villasukat vm -93.

Fleecetakki.

Tunika ja ohuet trikoohousut, leveät.