meikku1

Onnea kuumeilija! Ihan mahtavaa! :) Kyllä varmasti mieskin innostuu yhä enemmän asiasta, kun saa vähän sulatella :)

Vauvaunelmia: Tiedän ton tunteen kun ärsyttää odottaa kuukautisia. Mullahan oli viime kierto  kai yli 70 päivää ja soittelin perhesuunnitteluneuvolaan ja sieltä sanottiin että jos viime kuukautisista on yli 6 kk aikaa, niin sitten voi soittaa uudestaan. Eli näin siis pillereiden jälkeen kun yhdet kuukautiset oli kuitenkin jo ollut 35 päivän kierrolla. Että pitää vaan jaksaa olla kärsivällinen ja ajatella muita asioita, vaikka ei oo helppoo.

Abortista täällä on kans juteltu ja se on aina aika tilannekohtainen asia. Vaikee sanoo varsinkin ulkopuolisena mikä on oikein tai väärin. Periaatteessa mä kuitenkin oon sitä mieltä että jokainen joka abortin päättää tehdä, niin sillä on siihen oikeus.

ON: Täällä eletään jänniä aikoja. Testi näytti tiistaina negaa, mutta kuukautisetkaan ei oo alkanu. Nyt olis kp 37 ja vaikka mitä tuntemuksia ollu tässä kierrossa, mutta nyt odottelen ennen kaikkea taas menkkojen alkavan. Inhottavaa tää piinailu!   

Aarinko: En oo kyllä mitään kovin ihmeellistä keinoa keksinyt ihon parantamiseksi. Näin kesällä aurinko tekee hyvää, eli iho voi vähän paremmin, ja muuten suosin ihan perusjuttuja eli omalle iholle sopivat meikit sekä puhdistus- ja hoitoaineet. Vähän inhottavaahan tää on, mutta mäkään en tiedä mitään tehoavaa ainetta/lääkettä, jota sais käyttää samalla kun yrittää tulla raskaaksi.

Aika mielenkiintoista tää odottelu, kun hirveesti suunnitelee jo tulevaisuutta sen varaan, että jos joskus tuleekin raskaaksi ja saadaan lapsi ja toisaalta taas laskee vähän senkin varaan, ettei kuitenkaan tulisi heti raskaaksi. Tää vauvakuume näkyy monissa tän hetken valinnoissa, kuten esim. ollaan muuttamassa isompaan asuntoon, ihmetellään että uskaltaako ens kesälle varata ulkomaan matkaa ja vaateostoksilla miettii, että kannaattaako tätä enää ostaa, jos ei kohta mahdukaan siihen :) Kaipa se kuuluu asiaan, että suunnittelee vähän elämäänsä niin, että se vauva olis sitten kaikin puolin tervetullut, mutta koska tarkkaa ajankohtaa ei pysty päättämään (vaikka miten haluaisi) niin ei voi koko elämäänsä suunnitella sen varaan :)

Esperando: Kiva lukea sun haaveita moottoripyörästä :) Se kun on itselle ollut haaveena jo vuosia. Vaikka ehkä se ei oo kaikkien kätevin kulkuneuvo raskaana tai vauvan kanssa :D Mutta kyllä sä varmasti jossain vaiheessa ehdit ajella..

Mulla alkaa ehkä myös vauvakuume vähän tasaantumaan, kun se fiilis että "JIHAA, ensimmäinen odotteluvaihe päättynyt ja yritys alkuun" on vähän laantunut. Nyt jotenkin vauvakuume ei oo niin hallitsevassa asemassa, vaan tähän yritykseen on tottunut. Kovimmillaan vauvakuume on kyllä aina kierron loppuvaiheessa ja erityisesti silloin kun näkee kaikki ihanaisia vauvoja, lapsia, vanhempia, raskausmahoja, vauvanvaatteita yms. eli aika monta kertaa päivässä kuitenkin :D

Tervehdys kaikille kuumeilijoille ja hurjasti onnea plussanneille! :)

Mä oon edelleenkin seurannut aktiivisesti täällä kirjoittelua ja kiitos kaikille jotka jaksavat kirjoitella ahkerasti. Itse kun seurailen täällä kyllä lähes päivittäin ja tykkään kun on joku paikka jossa jatkuvasti saa huomata, että muutkin pohtii samoja asioita kun itsekin :) Itsellä ei siis oikein ole ystäviä tai tuttuja jotka vauvoista haaveilisi. Joten tässä olis ainakin yksi joka mielellään löytäis ystäviä tätä kautta :) Onkos täällä joku muuten Tampereen lähistöltä? Mä oon siis muuttamassa Tampereelle kuukauden päästä.

Täällä on kirjoiteltu taas vaikka mistä ja ainakin työasiat ja e-pillereiden pois jättäminen koskettaa muakin.. Mullahan oli siis sellainen tilanne, että kun yritys aloitettiin, oli mulla 3 kk määräaikaista työsopimista jäljellä ja jatkosta ei mitään tietoa. Mäkin kuitenkin ajatttelin niin kuin moni muukin, että ei sellasta oikeeta hetkee lasten saamiselle tuu koskaan, jos ei itse päätä laittaa sitä etusijalle. Nyt mulle sitten varmistui vakityö ja onhan se vähän harmi, jos jäänkin ekan vuoden sisällä äitiyslomalle, mutta kyllä mulla menee lapsen saaminen ehdottomasti työn edelle, jos niin onnellisesti vaan sattuis käymään :)

Sitten asiaan, jonka kanssa mun kärsivällisyys on ollut koetuksella oikein kunnolla eli noi pillerit, huoh! Lopetin siis e-pillerit (yasminet) helmikuun lopulla ja eka kierto oli 35 päivää ja olinkin tosi onnellinen, että kierto ei ollut mikään älyttömän pitkä. Kuvittelin jo kaikki mahdolliset raskausoireet tässä ekassa kierrossakin :) Sitten seuraavassa kierrossa alkoi jo vähän epätoivo iskeä, kun kierto venyi ja venyi, lopulta yli 70 päiväiseksi :( Nyt siis menossa yk 3 ja en yhtään tiedä mitä odottaa tässä kierrossa. Välillä oon ihan varma, että oon jo raskaana ja sitten taas vähintään yhtä vakuuttunut siitä, että en voi saada lapsia koskaan. Mutta tästä siis jatketaan yritystä :) E-pillereiden lopettamisesta en muuten huomannut muuten mitään oireita, paitsi tosi huonoon kuntoon mennyt iho :( Ja oon kyllä ihan vakuuttunut, että yhtäkään e-pilleriä en enää syö, joten täysin arvoitukseksi jää, että mikä ehkäisy joskus tulevaisuudessa käyttöön tulee..

Ei muuta kuin mukavia kesäpäiviä kaikille :)

Hurjan paljon käyty keskustelua taas :) 

Eläimistä sen verran, että meillä ei oo vielä ainakaan mitään eläintä. Mä haluaisin koiran, mutta siihen saan vielä puhua miestä ympäri aika pitkän ajan. Kissaa kun en voi ottaa allergian takia, muuten varmaan kissa meillä saattais jo ollakin..

Ja mua ei ainakaan haittaa yhtään häihin liittyvät keskustelut. Meillä olis häät tiedossa ehkä lähivuosina, niin mua ainakin kiinnostaa lukea myös hääjuttuja. Ja ihania pukuja ooote löytänyt! :) Onko muuten muita jotka olis saamassa vauvaa ennen häitä? Mä oon aikaisemmin ajatellut, että pitää mennä naimisiin ennen kuin saa lasta, mutta nykyään en pidä sitä niin tärkeänä. Me ollaan siis kihloissa ja kyllä ne häätkin on tulossa muutaman vuoden sisällä.

Mä haluaisin jäädä kotiin ainakin siihen asti, kun lapsi ois noin 2-3-vuotias. Mutta mahdollisuutena ois myös, että mies jäis hoitamaan lasta kotiin jossain välissä. Tärkeimpänä mä pidän sitä, että lapsi sais olla kotona mielellään sinne melkein 3-vuotiaaksi asti ja sitten kotona ois se vanhemmista lapsen kanssa, mikä siihen elämäntilanteeseen sopii parhaiten. Mutta ainakin jos toiveet käy toteen ja tulisin raskaaksi melko pian, niin kyllä mä sitten jään kotiin hoitamaan lasta ja mies saa hoitaa ainakin opiskelunsa loppuun ensin. Mites teillä muilla, onko edes vaihtoehtona, että mies jäisi kotiin hoitamaan lasta? Tai onko isovanhempia jotka vois hoitaa lasta kotona?Meillä on tosi harmittava tilanne, kun kaikki isovanhemmat ja muutkin sukulaiset asuu nyt melkeen 400km päässä meistä. Jos päästään muuttamaan, niin osa isovanhemmista asuis ehkä jopa alle 200km päässä. Meidän lähellä ei siis tuu asumaan oikeen ketään, joka vois lapsen hoidossa auttaa. Vähän jännittää, että miten me sitten kahdestaan miehen kanssa jaksetaan ja pärjätään..

Heipähei ja tervetuloa uusille! Mä viettelen lomaa tän viikon, niin on ollu paljon aikaa lukea kaikkia vauvajuttuja :) Sitten oon myös samalla haaveillut oman kodin hankkimisesta. Olis ihanaa päästä omaa kotiaan sisustamaan ja lopettaa tää parin vuoden välein muuttaminen. Meillä olis haaveissa kerrostalokolmio jostakin Tampereelta, mutta se nyt selvii vasta loppukeväästä, että päästäänkö vielä edes muuttamaan. Ihan kivaa välillä kuumeilla muutakin kuin vauvaa!

Ekpi: Mua pelottaa kans jonkun verran kropan muuttuminen, mutta toisaalta myös haaveilen sellaisesta isosta vauvamahasta. Jonkun verran pelottaa myös kaikki siihen vauvan hoitamiseen liittyvät asiat, osaanko sitten oikeesti hoitaa tarpeeksi hyvin vauvaa, miten omat voimat riittää jos ei saa nukuttua jne.

Katjaa: Tsemppiä diettaamiseen! Toi on niin tuttua, että kun yrittää kieltää itseltään esim. karkit, niin hirveesti tekee mieli koko ajan ja tuntuu, että kauppoihin tulee aina vain uusia herkkuja, joita niin haluis päästä maistamaan. Mä en tällä hetkellä oo kovin tarkka oman ruokavalion suhteen, vaan syön silleen melko terveellisesti ja herkuttelen välillä. Vähän vaan jännittää, että miten sitten raskausaikana, jos tekee hirveesti mieli vaan kaikkia herkkuja, eikä osaa kieltäytyä niistä. Sitten vielä jos ei pääse liikkumaankaan niin hyvin, että sais ne kulutettua. Harrastuksiin liittyen mun täytyy jättää varmaan kaikki lempijumpat jossain välissä raskautta. Tykkään käydä sellasissa jumpissa, joissa hypitään ja juostaan sykkeet katossa, mitä ei raskausaikana oikeen sais tehdä.