Masuasukki

[quote author="heidinen" time="01.09.2015 klo 11:18"]

Ei ole mitään ryhmää kun kukaan ei mulle vastaa :D Voidaan perustaa kumpi tahansa, mutta suurin osa on varmaan jo liittynyt siihen edeltävään ryhmään joka on jo täysi. Laita mulle sähköpostia?! :)

[/quote]

Facebookista löytyy sellainen ryhmä kuin helmivauvat 2016 <3 -aivan ihana lämminhenkinen ryhmä, vaikka jäseniä on "aika monta" (100 taitaa olla menny rikki, en oo hetkeen tarkastanu), ni silti on tosi kotoisa fiilis ja mukaan mahtuu varmasti lisää (ryhmän perustaja on hiljattain lisännyt uusia, eikä olla puhuttu että laitettaisiin ryhmää lukkoon niin kuin jotkut ryhmät on laitettu). Itse en kuulu muualle kuin tonne, enkä koe tarvitsevani muita ryhmiä :)

Siellä on siis mammoja ympäri Suomen, itse oon espoolainen :) Voihan siellä sopia miiteistä?

[quote author="Maikki Jee" time="16.07.2015 klo 20:08"]

Tääällä ollaan Tampereelta:) Olen 26 vuotias, ensimmäistä lasta odottava.

[/quote]

Hei mahtavaa, mä jo pelkäsin et täällä on ihan hiljasta ku porukka on lyöny jo ryhmän lukkoon sinne facebookiin! Pitäisikö meidän tehdä oma? ;-D Mä oon kanssa itseasiassa 26-vuotias (ja esikoista odotteleva), Espoosta tosin!

[quote author="Masuasukki" time="16.07.2015 klo 16:07"]

Apua, mäkin luin vasta nyt nämä viestit- luulin tosiaan että rakenneultraan asti kerkeää mukaan niin laitoin mailia äsken, voi harmi että päätitte ettei kaikki pääsekään mukaan :( Olisi pitänyt vissiin lukea tämän ketjun kommentit ensin.

No, mä plussasin kaksi viikkoa sitten. Raskaus on ollut jo viikosta 4 asti erittäin raskas ja väsyttävä, olin varma että olin joko raskaana tai sitten pahasti kipeänä. Tein kaksi negatiivista testiä ennen kuin vihdoin plussasin viikolla 7. 

Eilen sitten sattui jotain järkyttävää ja kamalaa (nyt 8+6), olimme aivan varmoja (myös lääkärit) että sain keskenmenon. Itkin ja huusin aamuyöstä kättärillä ja olin aivan sydän särkyneenä miehen kanssa siellä pari tuntia- kunnes päästiin ultraan ja sieltä löytyikin hyvinvoiva sikiö kunnon sydämenlyönneillä, suuresta vuodosta ja kivuista huolimatta. Nyt tietenkin ollaan veitsen terällä ja mitä vain voi sattua. Esikoinen kyseessä.

[/quote]

Niin ja LA olisi 20.02.2016, kunhan vain pikkuinen on kunnossa (musta tuntuu että koska sikiö oli niin reipas ja kaikki oli "niin kuin piti" niin nyt on kyse mun kropan suorituskyvystä eikä sikiön voinnista).

Apua, mäkin luin vasta nyt nämä viestit- luulin tosiaan että rakenneultraan asti kerkeää mukaan niin laitoin mailia äsken, voi harmi että päätitte ettei kaikki pääsekään mukaan :( Olisi pitänyt vissiin lukea tämän ketjun kommentit ensin.

No, mä plussasin kaksi viikkoa sitten. Raskaus on ollut jo viikosta 4 asti erittäin raskas ja väsyttävä, olin varma että olin joko raskaana tai sitten pahasti kipeänä. Tein kaksi negatiivista testiä ennen kuin vihdoin plussasin viikolla 7. 

Eilen sitten sattui jotain järkyttävää ja kamalaa (nyt 8+6), olimme aivan varmoja (myös lääkärit) että sain keskenmenon. Itkin ja huusin aamuyöstä kättärillä ja olin aivan sydän särkyneenä miehen kanssa siellä pari tuntia- kunnes päästiin ultraan ja sieltä löytyikin hyvinvoiva sikiö kunnon sydämenlyönneillä, suuresta vuodosta ja kivuista huolimatta. Nyt tietenkin ollaan veitsen terällä ja mitä vain voi sattua. Esikoinen kyseessä.