Marjana

Kiitos kaikille osanotosta ja tuesta! Hieman on onneksi olo helpottanut sekä minulla että miehellä. Tiedän kyllä sen olevan vain väliaikaista, koska hautajaiset nostaa taas tunteet pintaan.

Olen yrittänyt pitää itseni ja vähän miestänikin kiireisenä, että ei istuta sohvalla suremassa. Surra saa tottakai, mutta sille ei pitäisi antaa valtaa kuitenkaan.



Alexandra: Hah, no hyvä että saitte homman vietyä kuitenkin loppuun asti.

Mukavaa vapaata viikonloppua sinulle. Oma aika ja ystävät on mukavia asioita välillä, kun mies on poissa kotoa. :)



Jamsuliini: Kyllä ne lääkkeet yleensä auttaa aina. Saitko Dalacinia vai jotain metronidatsolia?

Tuo varmuus ja rauhallisuus on hyviä juttuja. Aina se silloin on parempi mahdollisuus raskautua, jos ei stressaa.



Tinttityy, Kai sellainen pieni kateus joskus iskee, jos joku tosiaan raskautuu ihan hetkessä.

Ja silloin meinaa oikeasti ärsyttää, jos joku raskautuu vahingossa ja on kauhuissaan siitä. Silloin aina miettii, että miksi tämä on niin epäreilua.

Mutta muuten sitä vaan on iloinen, että edes muilla tärppää, koska tietää miten kovasti itsekin haluaisi siihen tilanteeseen ja miten iloinen silloin olisi.

Parhaita hetkiä elämässähän se olisi, kun saisi sen vahvan plussan. :)



Anju: On niin tuttu tunne! Se ovis iskee juuri silloin, kun sitä ei pääse hyödyntämään niin hyvin kuin toivoisi.

Onneksi ne simpat elelee siellä jonkun päivän kuitenkin, että toivoa on aina.



Katmam: Nyt vaan heti peitot heilumaan, kun saat miehen käsiisi.;)



Oma napa: Onneksi on viikonlopuksi paljon tekemistä eläinystävien kanssa. On vähän kurssia ja vähän muuta harrastusta yms. Saa ajatukset muualle kuin vauvoihin tai tuohon suruun.

Tässä vaiheessahan mitään oireita ei ole suuntaan eikä toiseen. Ensi viikon loppupuolella saattaisi jotain ruveta olemaan, jos olisi tärpännyt tästä kierrosta.

Maanantaiaamuna käyn labrassa vielä antamassa verinäytteen progesteroniarvoa varten ja sitten odottelen torstaina lääkärin soittoa. Tulokset puuttuu vielä virtsakokeesta ja sitten tuo progesteroniarvo.

Pitää henkisesti jo valmistautua mitä sille lääkärille sanoo, jos nuo kaikki on normaaleja, että varmasti pääsisi sinne gynelle.

En vielä oikein tiedä saanko miehen raahattua mukaan tässä vaiheessa, mutta täytyy osuvilla sanavalinnoilla varmistaa, että minä saisin silti lähetteen eteenpäin.

Mutta nyt liikkeelle! rentouttavaa viikonloppua kaikille!



Marjana kp 20/32-33 Dpo 3 yk 14

Satin: Lääkärihän oli sitä mieltä, että ne oudot vuodot voi olla ns. normaali häiriötilakin,

joka menee ohi nopeastikin. Sekin on kyllä paljon mahdollista. Tämä ihmiselimistö on niin omituinen.

Mutta silti odotan taas jännityksellä miten tässä kierrossa käy, että alkaako se vuoto taas loppukierrosta.

Älä sinäkään luovuta. Aina ne diagnoositkaan ei osu oikeaan, vaan silti niitä lapsia tulee. Stressi on huono juttu.

Sitä kannattaa vaan pyrkiä välttämään. :)



Enisa, tsemppiä sinullekin piinaviikoille!



Tiiuli, meillä oli valitettavasti tiedossa jo pitkään, että tämä miehen sukulainen tulee kuolemaan, mutta viimeiset pari viikkoa oli sitten todella huonossa kunnossa. Kauheita viikkoja. Uskon oikeastaan,että kaikkien on helpompi lähteä nyt katsomaan eteenpäin, kun saa oikeasti surra surunsa. Toivottavasti sinun mummusi tilanne

selviää, eikä olisi näin vakavaa kuitenkaan.

Ei tuosta foolihaposta ainakaan haittaa ole.



Katmam, tunteet kyllä tässä hommassa heittelevät. Mutta pitkään yrittäessäkin se aika vaan kuluu

huomaamatta. Hassua toisaalta. Vaikka kyllä jokaiset menkat tuntuu koko ajan pahemmalta ja pahemmalta. En vielä puolen vuoden yrittämen jälkeen voinut kuvitellakaan miten pahalta niiden alkaminen voisi tuntuakaan.



Itselleni ei mitään uutta... Päivät alkoi kulkea toooosi hitaasti, kun ei voi kuin odottaa miten tässä kierrossa kävi. Satinille kirjoitinkin jo, että jännityksellä odotan alkaako ässäilyvuoto tässäkin kierrossa. Viikko ennen menkkojen alkua se on yleensä alkanut.



Marjana kp 19/32-33 Dpo 2 yk 14

Niin kyllähän sen tiistain ässäilyn teoriassa pitäisi riittää keskiviikkoillan ovikseen asti. Silti vaan haluaisi aina varmistella, kun ajankohdan näinkin tarkasti tietää.

Mutta tällä kertaa mennään näin ja piinaillaan pari viikkoa. Helatorstaina ollaan viisaampia,

kuinka kävi. Ja kiitos osanotosta.

Te olette kyllä ottaneet sinnikkään asenteen, kun herätyskellon voiminkin nousette ässäilemään. =P

Toivottavasti se kantaa hedelmää ja pääset plussaamaan tästä kierrosta.



Marjana kp 18/32-33 Dpo 1

Alexandra ja Satin: Eläimet huolehtii kyllä siitä, että ei ole varaa jäädä sohvannurkkaan vesisateellakaan. :)



Enisa: Tsemppiä sinnekin oviksen hyödyntämiseen. Ahkerilta kuulostatte. ;)



Satin, me ei olla ainakaan toistaiseksi valmiita lähtemään mihinkään hoitoihin. Tässä vaiheessa katsotaan nuo

peruslabrat läpi ja sitten minä yritän vonkua lähetteen gynelle. Ihan siitä syystä, että minulla on parissa

kierrossa ollut ennen menkkoja vähän omituisia verensekaisia vuotoja yleensä seksin jälkeen.

Ne haluaisi meidät molemmat sitten tutkimuksiin, mutta saa nähdä suostuuko ne kuitenkin ensin laittamaan lähetteen

vain minulle. Oman kroppani toiminnasta olen lähinnä huolissani. Minullehan oli suuri kynnys varata edes tätä lääkäriaikaa

perustutkimuksiin, joten aika kaukaiselta tuntuu ajatus muista hoidoista. Mutta sen gynen ajan haluaisin, että ultraisivat.

Toivottavasti sinulla viivat vahvistuu ja pääsette pian hyödyntämään oviksen. :)



En ehtinyt kaikkien viestejä lukea, kun täytyy taas suunnata eläimiä liikuttamaan ennen töihin menoa.

Oma napa vielä nopsasti. Ovis oli sitten eilen illalla myöhään. Kova alavatsakipu alkoi noin klo 21 ja jatkui parin

tunnin verran. Että ei päässyt taas ajankohdasta erehtymään. Harmi tässä on se, että eilen illalla ei ässäilty.

Meillä on kotona suruaika, kun miehen lähisukulainen kuoli keskiviikkoa vastaisena yönä. Eli on hieman muuta ajateltavaa

kuin peittojen heiluttelu. Molemmat itketään ja miehelle tämä on vielä rankempaa luonnollisesti. :(

Tiistai-iltana harrastettiin seksiä edellisen kerran ja toivon sen riittävän tässä kierrossa.

Tämän kuolleen miehen viimeinen kommentti minun miehelleni oli, että "hoidahan tuo naisesi siunattuun tilaan". Olin itsekin sen kuulemassa,

kun kävimme häntä sairaalassa katsomassa. Tiesin toki ennestäänkin, että hän toivoisi meille lapsia.

Toivoisin niin kovasti, että hänen toiveensa toteutuisi.



Marjana kp 18/32-33

Christabel ja Ansku, tervetuloa.



Vauvahaaveilija, nimenomaan! Vielä sieltä voi se plussa tulla. Harvinaisempaahan se

tosiaan on, että näyttäisi plussaa tässä vaiheessa, mutta kun sitä ei malta aina olla

testaamattakaan.



Täällä on nännit arat ja voisi kaunistelematta sanoa, että olen märkä. :D

Ovulaatio on siis tulossa, mutta alavatsalla ei ole vielä mitään kipuiluja.

Ainoastaan eilen ässäillessä oli taas herkempi kohdun napukka tai mikä siellä ikinä nyt arkuutta aiheuttaakin.

Vähän jännittää tämä ajoittaminen taas. Perjantai-ilta olisi tosiaan vasta seuraava hyvä ajankohta peiton heiluttelulle,

mutta alkaa vähän epäilyttää malttaako ovulaatio odotella sinne asti.

Joka tapauksessa lähden nyt tästä lenkille tuonne vesisateeseen ja illaksi töihin!



Marjana kp 17/32-37 yk 14