Marjana

Emmastiina, kiitos kirjoituksestasi. On jotenkin vaan paljon helpompaa, kun saa jakaa näitä ajatuksiaan.

Minä varmaan kuuluisin jo noihin pinoihin, joissa ihmiset käy hoidoissa, mutta minä mieluummin pysyisin kyllä täällä tutussa porukassa teidän kanssanne. :)



Soitin tänään sinne polille ja pääsin läpi noin 20 minuutin yrittämisen jälkeen.

Nyt näyttäisi siltä, että tämä kierto tulee menemään kuitenkin vielä lähes luomuna (clomeilla jatkan edelleen). Ei nimittäin saatu sitä pariskunta-aikaa polille kuin vasta 14. helmikuuta. Silloin on todennäköisesti ovulaatio jo ohi. Hoitaja jätti kyllä vielä sen vaihtoehdon, että silloin samalla ultrataan ja jos ovulaatio ei olisikaan mennyt vielä, niin inseminaatio voitaisiin ottaa vaikka seuraavalle päivälle. Aloitan tällä kertaa Clomitkin pari päivää myöhemmin, jos ne vaikka siirtäisi sitä ovulaatiota sen pari päivää myöhemmäksi.



Suurempi todennäköisyys kuitenkin on, että inseminaatio on vasta seuraavassa kierrossa. Mies sai kuitenkin jo valmiiksi lähetteen labraan, jossa otetaan verikoe noiden veriteitse tarttuvien tautien varalta. Tuokin on joku lakisääteinen asia, että ne pitää olla tutkittu ennen inseminaatiota. Eli sitten olisi nuokin labravastaukset valmiina, jos vaikka inssi onnistuisikin jo helmikuussa.



Itku meinasi tulla kyllä puhelimessa, kun tajusin, että vielä kuukausi nyt pitää kuitenkin todennäköisesti odotella, mutta nyt puhelun jälkeen on jo hieman parempi mieli. Pari viikkoa kuitenkin vain siihen pariskunta-aikaan ja silloin saa sen ultrankin otettua pitkästä aikaa.



Marjana kp 1/28-32 yk 23

Täällä ollaan sitten. Kauheasti toivoin plussaa viime kierrosta, mutta suuret ei odotukset kuitenkaan olleet.

Moni minut tunnistaakin jo, kun täällä on tullut yli vuosi notkuttua, mutta esittelen kuitenkin itseni.



Olen 26v, mieheni 28v ja esikoista ollaan kaksi vuotta yritetty. Tutkimukset on tehty, joissa ei mitään suurta vikaa selvinnyt. Miehen sperman laadussa on ilmeisesti heittoja, koska kaksi näytettä olivat aivan erilaisia. Toinen niistä kuitenkin siis täysin normaali. Minulla on hieman monirakkulaisuutta toisessa munasarjassa, mutta ei pitäisi olla ongelma, koska olen normaalipainoinenkin. Hieman se on ilmeisesti kiertoa pidentänyt kuitenkin, koska kiertoni on ollut 32-25 päivää, mikä lääkärin mielestä oli pitkä.



Olen nyt 4 kiertoa syönyt Clomifenia, joka on lyhentänyt kiertoni 28-29 päivään. Tärppiä ei kuitenkaan tullut. Nyt huomenna yritän aamulla soittaa lapsettomuuspolille ja ruveta sopimaan aikoja jatkohoitoihin. Eli inseminaatio olisi näillä näkymin edessä. Alunperin se on ainakin ollut tarkoitus tehdä nyt alkavaan kiertoon, jos ei tärppiä sitä ennen ole kuulunut. Ja toivon tosiaan, että ne rattaat siellä polilla pyörähtää nyt nopeasti. En halua odottaa enää yhtään. Suorastaan jännittää sekin, että saanko sieltä huomisaamuna ketään kiinni, kun tuntuu olevan aina linjat kuumina.



Jännittää koko hoito ja kaikki käytännön järjestelyt hirveästi, mutta ehkä ne siellä polilla osaavat neuvoa miten nämä asiat hoidetaan. Ihan siis alkaen siitä, että miten työpäivänä ihmiset selviää siihen inssiin... Ja miten tämä kierto muokattaisiin siten, että ovulaatio ei osuisi viikonlopulle, kun se pahasti siltä näyttää.



Tänään on vasta ollut alkavaa tiputtelua, joten menkat ei ole vielä rysähtäneet päälle. Emmastiina, voit laittaa minulle huomenna maanantaina kp 1/28-32 yk 23. Kiitos :)



Emmastiina, ei ne sitä ovulaatiota välttämättä gynen reissulle näe. Kannattaa pyytää verikoe, jossa mitataan se progesteroni arvo noin viikko oletetun ovulaation jälkeen. Se kertoo onko ovulaatio tapahtunut.



Marjana vielä tänään kp 28/28-29

Kiitos kaikille tsemppauksista! Ihania olette!

Vuoto on alkamassa eli tänään jo muutama tippa tullut. Huomenna on siis varmasti virallisesti kp 1, kuhan vuoto käynnistyy kunnolla.

Siirryn tästä siis marraskuisiin ja yritän huomisaamuna soitella lapsettomuuspolille. Toivottavasti pääsen läpi, kun sinne on joskus hirveästi muitakin soittajia... Ehkä niillä on siellä ratkaisuja sitten kaikkiin kysymyksiin inseminaatioon liittyen.



Plussatkaa hyvät naiset!!



Marjana

Nelli, minulla myös se ovulaatio voi tulla hyvinkin äkkiä ovisplussan jälkeen. Jossain kierrossa testasin illalla o-testillä negan, aamulla sitten plussan ja oviskivut alkoivat vain 3 tuntia sen jälkeen. Eli kannatan myös sitä ennen ovisplussaa puuhastelua, ettei mene ohi kokonaan.



vilmis: Onko tätiä kuulunut?



Mami, voi itkut! Hali sinne suunnalle!



Raparperisydämelle myös tsemppiä tulevaan!



Auringonkukkanen: Voihan se toki olla, että aina ovista ei tulekaan. Tai sitten et vaan bongannut sitä. Sekään ei ole mahdotonta. Muutama kierto käsittääkseni pitäisi seurailla testeillä ja jos ei ovista löydy, niin sitten ottavat verikokeella selville, että tuleeko se.



ON: Negahan se minun eilisiltainen testi oli, joten itku kurkussa otin asian puheeksi miehen kanssa. Hänen ensimmäinen reaktio oli hieman kylmä vastaus, että "pakkohan se aika on sitten varata". Yleensäkin hän sanoo hyvin lyhyesti vastauksen, jos asia on epämiellyttävä, kuten nyt tämä, että pitäisi sitä aikaa varata polille. Sitten kun hän huomasi miten stressaantunut minä olen siitä, koko mies pehmeni täysin. Lopputilanne oli, että minä vollotin itkeä ahdistustani ja mies rauhoitteli. Jännitin varmaan osaltaan koko keskustelua niin paljon, että kun sain suuni auki, niin se olo laukesi itkuna. Ovat vain jotenkin niin vaikeita asioita.



Nyt on siis kuitenkin parempi mieli. Menkat ei ole vielä alkaneet, mutta voivat alkaa millä hetkellä tahansa. Soitan sitten heti polille, kun ne alkavat. Toivon kuitenkin, että niiden alkaminen venyisi mahdollisimman pitkälle, että seuraava ovis ei osuisi sitten viikonlopulle... Ja tietenkin rukoilen sitä pientä ihmettä, että ne ei alkaisi ollenkaan. :)



Marjana kp 28/28-30 Dpo 14 yk 22

Olen vain nopealla visiitillä tällä kertaa, joten en ennätä kaikkien tilanteisiin paneutua. Tsemppiä kaikille tasapuolisesti ja ihanaa, että niin moni on piinaluhetkissä menossa! Plussia odotellaan!



Emmastiinalle kuitenkin suuren suuri halaus ja pää pystyssä kohti uutta kiertoa! Voipi olla, että tulen perästä parin päivän sisällä...



Ja oma napa... Testasin eilen aamulla negatiivisen tuloksen, joten en edes tänä aamuna viitsinyt testata. Arvelin, että testaan illalla vasta, koska suurella todennäköisyydella se on nega silloinkin. Sen jälkeen voisin avata miehen kanssa keskustelun aiheesta. Suorastaan ahdistaa, että pitää puhua jatkotoimenpiteistä ja nostaa tämä ongelma kirjaimellisesti pöydälle.



Meinasin jo eilen tiuskaista asiasta jotain, kun ärsyynnyin mieheen hetkellisesti (pikkujuttu ja minulla särki päätä ja ärsytti), mutta onneksi hillitsin itseni. En tosiaankaan halua, että tätä vauva-asiaa otetaan esiin koskaan hermostuneena tai että siitä jää mitään negatiivisia tuntemuksia. Siinä hoitoon lähtemisessä on itsessään jo riittävästi ahdistavia tuntemuksia. Eli tänään yritän jotenkin rennosti avata sen keskustelun, että molemmille jäisi hankalasta asiasta kohtuullisen hyvä mieli...

Minulla on siis paha tapa vain ilmoittaa, että "varaan sen ja sen ajan ja sinun pitää sitten tehdä sitä ja sitä" (luontainen organisaattori, heh). Tässä asiassa haluaisin kuitenkin pyrkiä olemaan mahdollisimman hienovarainen, että mies ei koe itseään painostetuksi mihinkään hoitoihin tms.



Marjana kp 27/28-30 Dpo 13 yk 22